tiistai 25. maaliskuuta 2014

Fit Elämä, Fit Ruoka

Postiluukusta kilahti tänään uusin Fit -lehti. Mikäli sinulle tämä lehti ei vielä tule, voit tilata sen oikeasta sivupalkista.
Ihan viimeisillä aukeamalla, sivulla 98 on Kaisa Jaakkolan kirjoitus "Treenari, ruoska pois".
Kaisa kertoo tekstissään miten on elänyt Fit -elämää tyhjällä vatsalla vedettävien lenkkien kanssa, oksut kurkussa vetänyt prässiä, ja punninnut gramman tarkkuudella ruokansa. Kaisalla oli tähtäimessä silloin Body Fitness -kisat, että jokin tavoite tällä ruoskimisella oli. Nykyään Kaisa on omien sanojensa mukaan järkevämpi, ja on jättänyt ruoskinnan pois.

Varmaan jokainen tätä lukeva tietää ylläolevan ihmistyypin? En itsekkään kovin kauas tuosta ryhmästä hyppää. Tosin ruokia punnitsemaan en ole ikinä lähtenyt.

Älkää käsittäkö väärin seuraavaa pohdintaani, sillä ainoa televisiosarja mitä seuraan televisiosta, kunnioittaen tuntemattomia ihmisiä, ja tuntien ihailua, on Jutta, ja puolen vuoden superdieetit. Siinähän jokainen dieettaja laitetaan punnitsemaan ruokansa, ja yleensä sehän on hyvällä tarkoituksella, kun ne ruokailut näyttää olleen todella pielessä superdiettaajilla. Sitten toinen ryhmä on kisaajat, jotka myös mealpreppaa (teen tätä itsekin), ja varsinkin dieettivaiheessa punnitsevat ruokiaan, ja sitä suklaapalaa ei syödä, vaan tuijotetaan verikyynel -silmin. Mutta onko nämä superdiettaajat, ja yleistynyt Fitness- ilmiö tuonut tämän ruokien ruoskimisen ihmisten tietoisuuteen? Niin moni ihminen grammoittaa ruokansa, totaalikieltäytyy kaikista herkuista, mutta silti surkutelee oloansa. Olen yleensä kaikkia dieettejä ja hörhelöruokavalioita vastaan, ja varsinkin kun jotkut keksii näitä syömättömyys -vaiheita...

Itse teen Mealpreppejä usein, mutta se on sen vuoksi, että muutaman kuukauden ajan minulla ei ole ollut ruokatunteja töissä, joten 15 min tauolla on helpompi lämmittää jo valmistama ateria ja syödä. Enkä lämmöllä tällä hetkellä ajattele työpaikkaruokalaamme, kun se ei niin paljon kehuja ole kantanut korvaani... Mutta en punnitse ruokiani, koska minulla ei ole tarvetta siihen. Osaan syödä hyvin ja terveellisesti, nautin ruoastani, ja tiedän, milloin olen kylläinen.
Olen asettanut välillä itselleni "bulkki" -kausia, jotka ei ole siis mitään kisaajien bulkkia, vaan ajanjaksoa, jolloin terveyteni antaa periksi syödä hyvin ja normaalisti.

Kai kaikki tietävät, ettei se yksi herkku sinua tapa? Ei se yksi herkku tuo sinulle takaisin niitä kaikkia pudottamasia kiloja? Eikä sinun tarvitse ruoskia itseäsi ruokaan liittyvissä asioissa. Mitä sitten, jos elät elämääsi täysillä, ja nautit joskus hyvästä ruoasta? Ei ne macrot tarvitse aina mennä ihan tasan. Tietenkin on taas ihan eri asia, mikäli noudatat omasta tahdosta, ja omasta intohimosta jotain tiettyä ruokavaliota, etkä kaipaa mitään ylimääräistä mukaan, silloin ei hätää, silloin teet sitä, mitä rakastat, ja kunnioitan sitä.

Mielestäni on ihanaa, että kaikki ovat ja haluavat olla nykyään niin Fit. Töissä tunnen miellyttävää oloa, kun näen maitorahkapurkkien määrän vain kasvavan yhteiskäytössä olevassa jääkaapissa. Kun työkaveri tulee nykäisemään minua hihasta, josko tekisin hänelle treeniohjelmaa, olen niin ylpeä hänestä jo ennen, kuin olemme edes aloittaneet, koska hän on jo tehnyt päätöksen aloittamisesta.
Mutta älkää turhaa liikaa ruoskiko itseänne. Kyllä se treeni menee perille ilmankin, että oksennat siellä prässin välissä. Ja kannattaa miettiä pariin otteeseen, että palaako ne kalorit tosiaan nopeammin, jos lähdet kurnivan vatsan kanssa lenkille.

Pitäkää itsestänne huolta, niin fyysisesti, kuin henkisestikin. Välillä pitää osata myös rentoutua. Tiedän, että rentoutuminen voi olla joillekin vaikeaa, myös allekirjoittaneelle nyt sairaslomalla. Nauttikaa elämästä, nauttikaa ruoasta, nauttikaa treeneistä, teillä on vain yksi elämä, minkä voitte kituutella for nothing, tai tehdä siitä nautinnollista. :)

2 kommenttia:

  1. Tämä oli aivan mahtavasti avaava teksti, ja toivottavasti herättää muutkin, kuin vain minut. Olen totaalikieltänyt itseltäni kaikki herkut, koska pelkään jääväni herkkukierteeseen. Olen pudottanut blogissasi olevien ohjelmien, videoiden, ja kuvien motivoimana tänä vuonna -20 kg, ja pelkään, että yhdestä laskiaispullasta ne kaikki pudotetut kilot tulevat takaisin. Kiitos jälleen aivan mahtavasta teksistä, ja kiitos terveellisestä näkökannasta asiaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia paljon. Ainakin minun näkökantaani avasi ja avarsi hieman tämä teksti. WAU! Olet tehnyt aivan uskomattoman työn kolmessa kuukaudessa! Jos jotain herkkua tekee mieli, niin anna mennä, olet sen ansainnut. Noin hienon työn jälkeen osaa pitää sen siinä yhdessä herkussa :)

      Poista

Kiitos kommentistasi! :)