tiistai 9. syyskuuta 2014

Herkkulakko

Viikon ajan olen jo miettinyt miten kirjoitan tästä asiasta. Olin reilu viikko sitten neuvolassa, ja selvisi, että kolmen viikon aikana Sf-mitta oli noussut 10 cm! Ja Sf-mitta vastasi lukua, joka olisi hyvä näkyä vasta kymmenen viikon kuluttua. Raskauskiloja olen tähän mennessä haalinut tasan kuusi, ja nyt tuntuu, että viisi niistä menee lapseen -,-
Meidän ensimmäinen lapsihan oli syntyessään muutamaa grammaa vaille neljä ja puoli kiloinen. Raskauskiloja tuli muistaakseni pari kiloa alle kolmenkympin, ja tuolloin synnyttämään lähtiessä Sf-mitta huiteli 38 sentissä..

Olen suurinpiirtein kolmekymmentä viikkoa oksentanut yötä päivää, katsomatta kellonaikaan. Lisäksi alhainen hemoglobiini ja alhainen verenpaine ovat kiusanneet minua tarpeeksi tämän raskauden aikana. Alhaisen verenpaineen vuoksi olen napostellut lakritsia, salmiakkia, ja paljon suolaa. Suola on ollut mulle kuin henkireikä kulunneena vuonna. Eipä ole enää, nimittäin neuvolahoitaja pisti minut herkkulakkoon.

Kyllä heräsi ristiriitaiset tunteet. Taasko mä olen syömällä kasvattanut sisälleni viisi kiloisen mötikän? Raskaana ollessa ei minun mielestäni tarvitse stressata tai joutua suuremmin miettimään syömisiään, syö jos on nälkä, niin yksinkertaista se on. Ja näin mä olen elänytkin. Varsinkin kun oksentaa ja kuvottaa koko ajan, niin paljoa ei tinkimisen varaa syömisistä ole. Tiedän, etten ole tämän raskauden aikana elänyt mitenkään huiman epäterveellisesti. Sillä mitkään makeat herkut eivät ole menneet alas, ja pahin suolainen herkku on ollut suolattu perunalastu.

Neuvolatäti oli sitä mieltä, että nyt on aika jättää ylimääräinen suola, lakut ja suolaiset herkut ylipäätänsä pois, ainakin siihen asti, että kuun viimeinen päivä on lapsen kokoarvio, ja saadaan selville jotain syytä tähän äkillisesti kasvaneeseen Sf-mittaan. Minä otin neuvosta vaarin, ja ajattelin karsia kaiken turhan ylimääräisen pois. Makeat herkut eivät ole kuuluneet suosikkeihini, mutta silloin tällöin on tullut naposteltua.

Miten se ensimmäinen herkkulakko -viikko meni? Ihan kivasti lauantaihin asti, jolloin vetäsin yhden korvapuustin, koska muukin perhe vetäisi... Sunnuntaina taisi suuhun eksyä kaksi kaurakeksiä.. Mitä ihmettä?? En normaalisti edes syö makeita herkkuja, tai siis, ainakaan tämän raskauden aikana.

Mieli tekee kepposet. Silloin, kun kiellät itseltäsi jotain, alat haluamaan sitä entistä enemmän. Ja nyt on makeanhimo nostanut täällä itsensä kunnolla jalustalle. Onneksi heräsi myös raskaushimo kaneliin. Ja tätä olen käyttänyt hyödykseni. Maitorahkaan kanelia, hedelmälautaselle kanelia, uunihedelmiin kanelia, eipä tee mieli enää muita herkkuja.

Tämän on vain itselleni, ja koko perheelle hyväksi; nyt on mahdollisuus päästä eroon ylimääräisestä herkuttelusta, sekä ylimääräisestä sokerista. Mutta välillä on hyvä herkutella, eikö vain?


2 kommenttia:

  1. Tuo on ihan totta, kun jotain kieltää itseltään niin sitä himoitsee tuplasti enemmän! Itsellä ensimmäisessä raskaudessa oli tullut rv30 mennessä 15 kg, ka neuvolatäti haukkui ajattelemattomaksi läskiksi, kyllä tuli paha mieli. Pidin karkkilakkoa lopun raskauden. Mutta lapsi oli silti 2900g syntyessää.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! :)