torstai 9. lokakuuta 2014

34

Kuluneella viikolla odotetuinta taisi olla pelkopolilla käynti. Eipä sitä itseasiassa muuta odotellakaan, ainakaan vauvaa vielä.
Mulla oli automaattinen lähete pelkopolille, koska ensimmäinen lapsi syntyi hätäsektiolla. Kai sitä haluttiin sieltä päästä varmistaa, että täältä tulee aikanaan tervejärkinen ihminen synnyttämään, eikä pimahda kesken synnytyksen. Itselle oli loppujen lopuksi hyvä käydä tuolla, vaikka alkuun lykkäilinkin käyntiä parisen kuukautta. Käytiin läpi edellinen synnytys, joka oli mielestäni hyvin hyödyllistä, sillä hätäsekion syystä ja synnytyksen kulusta on todella hatarat luulotiedot. Sitten käytiin läpi tulevaa synnytystä. Itselle oli selkeä toive, etten haluaisi sektiota. Vaikka koko raskauden luulin haluavani sitä. Mutta pääasiassa toipumisia ja kotielämää ajatellen sektio olisi aika hidastava toimenpide elämän kannalta. Syystä jos yhdestäkin kätilö laittoi ylilääkärille anomuksen synnytyksen käynnistyksestä seitsemän viikon päähän. Aloin vasta jälkikäteen miettimään, että menikö siinä nyt päivät ja viikot sekaisin, koska luulin kärvisteleväni enää kuusi viikkoa. Mutta ylilääkärin tapaan tasan kolmen viikon kuluttua, joten katsotaan mitä hän on asiasta mieltä. Pointti nyt olisi se, ettei minun tarvitsisi yliajalle kärvistellä olojen kanssa.
Se oma luottamus siihen, että tämä syntyisi ilman käynnistystä, on olematon. Mutta ei näistä uskomuksista ja luuloista enempää, katsotaan, mitä eteen tulee. Ja kiitos Sannalle, joka uskoo ja luulee, että vauva tulee ulos ennen marraskuun loppua, ihana kun joku uskoo ja valaa toivoa minuunkin!



Synnytyksestä sen verran, ja koko "H-hetkestä", että tulee olemaan ihan erilaista kuin edellisellä kerralla. Vaikka tyttäreni syntyi hätäsektiolla, pääsin myös nauttimaan vuorokauden ajan supistuksista ja luonnollisen synnytyksen spontaanista käynnistymisestä. Silloin kärvisteltiinkin kotona mahdollisimman pitkään, ja kätilöopistolla käveltiin käytävillä ja heiluttiin ympäriinsä, että tuntuisi edes jossain kohtaa inhimilliseltä. Tällä kertaa synnytys kuulostaa "laitosmaiselta". Tällä kertaa en saa kotona olla mitenkään erikoisen kauaa, ja jos vedet menee niin menen minäkin heti sairaalaan. Ja sairaalassa joudun vain makaamaan sängyllä eri johdoissa kiinni. Tällä kertaa ei päästäkään helpottamaan oloa kävelyille tai suihkuun.



Ei tässä olisi enää kuin 47 päivää vatsan kanssa. Kaikki höösää ympärillä, että pitäisi pakata jo vähän valmiiksi sairaalakassia, pitää lähellä neuvolakorttia, pestä vauvan vaatteita, laittaa pinnasänkyä. Mutta kyllä sitä ehtii, mutta lupaan aloittaa nyt lähiaikoina jotain tekemään, kunhan ensimmäisenä olot helpottaisi edes vähän täältä sohvan pohjalta.

4 kommenttia:

  1. Mulla on LA päivä sun jälkeen ja nyt jään jännäilemään kumpi eka synnyttää. Tosin mulla eka lapsi ja tunne että yliajalle mennään, susta mä uskon että tulee rv 37-39 :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi olkoon ! :) jäädään seuraamaan miten käy, ilmoittelehan milloin jakaudut :D

      Poista
  2. Siinäs kuulit!! Muutkin TIETÄÄ että yliajalle ei mene ;) voi murulainen kun on laittanu mammam koville!! Täällä ollaan puhelimen päässä koko ajan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta tuntuu että näitä viikkopostauksia tulee vielä 35, 36, 37, 38, 39, 40, 41... :D no mutta jos jotkut valaa toivoa niin toivotaan että tulisi tämän kuun lopussa :D

      Poista

Kiitos kommentistasi! :)