tiistai 23. helmikuuta 2016

Äidit ja niiden kilot

Puolihuvittuneena luin eräästä blogista, miten puolustellaan omia kiloja, ja salille ei mennä treenaamaan, koska ei ole aikaa, eikä halua. Kyseisessä kirjoituksessa painotettiin, miten ei ole aikaa treenaamiseen, kun on lapsi ja mies ja koti. Tässä vaiheessa mietin pääni sisällä "For real?".
Minulla on kaksi lasta, joiden kanssa asun YKSIN, minullakin on se koti, jonka hoidan yksin, ruokaa on ladottava viisi kertaa päivässä kolmelle ihmiselle tarjottavaksi, minullakin on harrastuksena blogi, ja silti minulla on aikaa treenaamiseen. Ja tästä kaikesta huolimatta en pidä itseäni minään pyhimyksenä. Aikaa on aina treenaamiseen, varsinkin, jos sinulla on aikaa kirjoittaa treenaamattomuudesta nettiin, niin vaikka sinä aikana olisit ehtinyt treenaamaan.
Minä olen itsekäs, myönnän sen ilman mitään puolusteluita. Lasten isä kun on heidän kanssaan, minä menen salille treenaamaan, itsekästä, eikö? ;) No ei välttämättä. ;) Eihän tämä kaikkien juttu ole, eikä pidäkään olla! Meillä kaikilla on omat juttumme. Minun juttuni on käydä treenaamassa, joskus se on kerran viikossa, joskus pääsen kerran kuukaudessa salille, ja joskus kolmekin kertaa viikossa. 
Itse en selviäisi ilman. Minulle salilla treenaaminen on henkireikä. Tekisin sitä työkseni, jos voisin.

On totta, että paljon mediassa mainostetaan, kun raskaana oleva nainen kerää raskauskilot, lapsi syntyy, ja vatsa on jälleen litteä kuin pyykkilauta. Ennen koin, että tällä asetetaan paineita jokaiselle äidille, mutta ei se mene niin - jokainen äiti asettaa itselleen omat paineensa.
En käy salille sen vuoksi (pelkästään), että näyttäisin hyvältä, enkä usko, että kukaan käy salilla vain näyttääkseen hyvältä. Harrastuksen on tuotava sinulle jotain, mielihyvää, positiivista kokemusta ja tavoitteiden luomista.

Vaikka minä treenaan, en oleta jokaisen äiti-ystäväni tekevän niin, kuten sanottu, kaikilla on omat juttunsa. Pääasia, että jokainen viihtyy vartalossaan. On turha märehtiä kilojansa, jos niille ei tee mitään, mutta jos on sujut kilojensa kanssa, niin hyvä niin. Muiden arvosteleminen raskauskilojen suhteen on heikkoa. Se satuttaa. Itselläni on jäänyt iso vatsa kahden sektion vuoksi, ja olisi tuntunut todella pahalta lähimmäisten arvostelu sen suhteen heti sektion jälkeen. Nyt olen jo ihan sujut, kun ystävät heittävät pulla uunissa- läppää tästä raskaudettomasta raskausvatsasta.

Oma aika on vanhemmille tärkeää, jokainen tarvitsee sen hengähdystauon silloin tällöin, ja on jokaisen oma valinta, käyttääkö sen ajan pullan syömiseen, vai treenaamiseen.

Välillä äidit ovat susia toisilleen. Toisilla on hirveä tarve päästä pätemään. On myös äitejä, jotka palautuvat raskaudesta entisiin mittoihinsa ilman minkäännäköistä treeniä, on äitejä, joille jää raskaudesta käteen pullamössövatsa ja raskauskilot, on myös äitejä, jotka treenaavat salilla hikihatussa jokaikisen raskauskilonsa poistaakseen. Olemme kaikki erilaisia, ajattelemme eri tavalla, ja keskitymme eri asioihin, mutta keskittyisimmekö omiin asioihin, eikä muiden arvostelemiseen? Jos toinen haluaa jättää lapsensa lapsiparkkiin hoitoon salin ajaksi, niin hän jättää. Jos joku on tyytyväinen omaan muhkumpaan kroppaan, niin ihanaa, että hän hyväksyy itsensä sellaisenaan!



Jos joku vielä sanoo, ettei ole aikaa treenata, niin klikkaappa auki seuraavia linkkejä:








3 kommenttia:

  1. Juurikin näin!!! Ite pääsin elämäni kuntoon viime vuonna ja lapsilla oli ikää tuolloin 4v, 3v ja 2x 6kk. Oman kokemuksen kertoneena someen, sain pelkkiä haukkuja. Ajattelin, että jossain on mennyt lukijalla pieleen. Inhottava katsoa ja lukea, kun äidit valittaa omasta kropasta. Ei se soffalla makoilu ja pyykkikoneen tyhjäys auta asiaa. On niin paljon ajatuksia tästä aiheesta, etten pysy kasassa. :D nyt kaikki kotiäidit (ja isätkin!), vaihtakaa asennetta ja antakaa armoa ja aikaa itsellenne. Oma hyvinvointi on kaiken a ja o.

    Pus- Sanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajatuksia saa aina purkaa tänne blogiin, ihan vaikka oman tekstin muodossa ;) puhut täyttä asiaa!

      Poista
    2. Heh. Sen kyllä teen!!

      Poista

Kiitos kommentistasi! :)