tiistai 31. toukokuuta 2016

Lomalomaloma

Huhhei, meillä alkoi LOMA, nimittäin esikoisen kerhosta. Nyt vaan ollaan ja chillaillaan koko kesä. Ihanaa, kun ei ole aamu ulkoiluilla minuuttiaikataulua kotiin lounaalle, ja pakkaamaan kerhoreppua valmiiksi. Tottakai ne tietyt rytmit ja rutiinit on ruokien ja pienemmän lapsen päikkäreiden suhteen, mutta nyt voidaan olla ja mennä, nukkua pitkään, ulkoilla myöhempään, ja tehdä jotain arjesta poikkeavia juttuja!
Meillä onkin heti ensimmäiselle lomapäivälle kiva ylläri lapsille, siitä tulee tänne blogin puolellekin kuulumiset varmasti tämän viikon aikana.
Meillä oli tosi kivat kerhon kevätjuhlat, mentiin nyyttärihengellä piknikille, kaikki toivat jotain syötävää ja juotavaa, vietettiin monta tuntia yhdessä, ja kateltiin lasten tanssiesityksiä. Mua jäi nyt harmittamaan, kun en aamulla kiireessä ehtinyt kuvaamaan meidän tämän kevään lahjoja kerho-ohjaajille! Ollaan yritetty aina mennä vähän tee-se-itse -meiningillä, kuin että ostettaisiin aina se sama suklaa ja ruusu, mitä ohjaajat saa melkeen kaikilta. Tänä vuonna oltiin ostettu eväsrasiat ohjaajille, koska An mukaan ohjaajat syö eväänsä kuulemma aina muovipusseista :D Täytettiin eväsrasiat vielä itse leipomilla muffinseilla, ja ostettiin vielä nätit kukat. Pienen pieni muistaminen siitä huikeasta hommasta, mitä he tekevät.


Mä kysyin A:lta, että mitä hän haluaisi tehdä kesälomalla, vaatimaton oli vastaus - haluaisi käydä puistoruokailemassa. Pitääpä siis tänä kesänä yrittää käydä kaupungin järjestämässä puistoruokailussa. Ja pitää ehkä vielä vähän enemmän tiedustella tytön toiveita tekemisistä..
Muuten meillä ei ole mitään kesälomasuunnitelmia. Enkä ota stressiä siitä, mihinkään kauas lomamatkalle me ei lähetä tänä kesänä, toivottavasti sitten talvella jonnekin lämpimään mentäisiin. Mutta tämä kesä taas vaan ollaan ja chillaillaan. Itse toivoisin, että käytäisiin Korkeasaaressa, Linnanmäellä, SeaLifessä, puistoruokailemassa, mökillä ja uusissa leikkipuistoissa. Mun uuden treeniohjelman, mukaan tiistait on mun aerobisia päiviä, joten ajattelin hyötykäyttää lenkit, napata lapset juoksurattaisiin, ja ehkä hölkkäillä aina johonkin uuteen leikkipuistoon. Ei sitten ihan kyllästymiseen asti oltaisi aina yhdessä ja samassa puistossa. Näistä kesätoiveistakin pitäisi varmaan tehdä jonkinnäköinen To Do -lista, niin tulisi tänä kesänä tehtyäkin jotain spessumpaa. 
Joskus hiekkalaatikon reunalla vinkattiin ilmaistekemisistä Helsingissä, ja mua kiehtoisi ajatus alkaa viikottain hyötykäyttämään jokin ilmaispaikka, ja jakaa vinkkejä täällä bloginkin puolella, mutta katsotaan kuinka saamattomia me elokuun lopussa ollaan. 
Toivotaan vaan, että nämä ihanat säät jatkuisi koko kesän, ja aurinko lämmittäisi. Poika on käynyt jo viime viikolla heittämässä talviturkinkin pois, joten ei yhtään paha kesän aloitus!



Yhteistyössä Mammalandia

maanantai 30. toukokuuta 2016

Karkkipussi lapselle? Ei kiitos.

Tänään taisi olla ainakin täällä Helsingissä ensimmäinen kunnon hellepäivä! Kauppareissulla tuntui ainakin niin biitsikeliltä. Ollaan me kyllä hikoiltu niin paljon, muttei auringossa, vaan kotona uunin äärellä. Pikkasen harmitti heittää hukkaan tällainen sää, mutta eiköhän näitä lisää tule! Me ollaan tänään leivottu täytekakku synttäreitä varten, ja vieläkin on muffinsit paistumassa. Sellaset reilu sata muffinsia on tullut väännettyä tänään kerhon ohjaajille lahjaksi, ja huomiselle nyyttäripiknikille. Huhhuh, sitten saa kyllä suurleipomiset hetkeksi multa jäädä :D


Siinä leipoessa ja kakkua syödessä ajattelin purkaa omia mietteitä lasten herkuttelusta. Mammalandian toukokuun yhteistyöpostauksen aihekin on Lapset ja karkit.
Ennen ensimmäisen lapsen syntymää mulla oli päämäärä, joka on varmaan usealla muullakin vanhemmalla - mahdollisimman karkiton/sokeriton lapsuus. Esikoinen oli puolitoistavuotias saadessaan ensimmäistä kertaa maistaa jäätelöä. Kuopus olikin jo vähän nuorempi. Vaikka kuinka mä haluaisin, niin en valitettavasti lapsiani voi karkilta ja herkuilta ylipäätänsä suojella. Tämä maailma on täynnä sokeria, jogurtteja myöten. Sanoisin, että yksi iso pahe on ne isovanhemmat. Selän takana, tai nenän edessä ne tarjoaa ja syöttää lapselle sokeria, joskus jopa kysymättä vanhemmilta. Esikoinen ehti päiväkodissa olla noin vuoden ajan, ja kylläpä sielläkin nykypäivänä herkkuja riittää. Kaikkien tarhakavereiden synttäreillä on karkkia, tai muuta herkkua, muinakin juhlapäivinä herkutellaan, ja nykyään kuulemma kerran viikossa on tarjolla jälkkäriä ruoan jälkeen.
Vaikka lapseni herkkuja saavatkin, kyllä mä silti edelleen pidän (ainakin mielestäni) suhteellisen selvänä ne rajat. Meille ei karkkiapussia lapsille osteta, ja jos isovanhemmat sen ostaa, niin se menee kaappiin. Sokeroituja jogurtteja en osta, ja pyritään pitämään herkut viikonlopuissa. Tietenkin joskus keskellä viikkoa on jotain kissanristiäisiä, kuten huomenna kerhon kevätjuhlanyyttärit, joihin itse leivoin muffinseja, joiden sokerimäärät vieläkin vilisee silmissä.
Yksi syy, miksi olen innostunut leipomisesta on juurikin se, että mielummin mä leivon itse, kuin ostaisin kaupasta valmis sokerieekoodiherkkuja. Omasta lapsuudestani muistan aina mummon leivonnaiset, enkä muista hirveämmin karkkia syöneeni. Tottakai mun lapset on vielä pieniä, että muutaman vuoden päästä ne karkkipussit varmaan tulee kehiin, mutta niin kauan, kun pystyn itse vaikuttamaan asiaan, yritän kontrolloida ja ohjata parempaan suuntaan herkuttelua.
Myös paljon yritetään syödä terveellisempiä herkkuja. Esikoisen lempiherkkuja on kuivatut banaanit ja omenat (itse kuivatut) ja pähkinät. Blogin puolellekin yritän välillä jakaa terveellisempiä reseptejä, viimeisimmät rseptit ovat mm. terveellisempi jäätelö, herkulliset banaani-kauramuffinsit, letut, jotka sopivat vaikka aamupalaksi ja banaanipannukakku.
Sokeri on nykyppäivänä niin vahva ase, ja sitä vastaan on vaikea taistella. Ja ehkä avainsana on kohtuus. Kun kohtuudella antaa herkkuja, ei niistä välttämättä tule sitä pahetta.
En myöskään lahjo lapsiani herkuilla, sillä herkku ei ole meillä palkinto. Myöskään pitkillä bussimatkoilla huutavan nälän kanssa, hätävarana on yleensä hedelmä tai terveellinen välipalapatukka. Yritän luoda lapsilleni terveellisen suhteen syömiseen ja herkkuihin, ja opettaa kohtuullisuutta. Meillä on ihan okei syödä kakkua juhlapäivinä, joskus viikonloppuisin leipoa ja kesällä syödään paljon mansikoita ja muita satokauden herkkuja.


lauantai 28. toukokuuta 2016

Ensi viikolla pärähtää!!

Vitsit, että mä olen hinkunut päästä tänne fiilistelemään tätä hommaa!!! Ja nyt vihdoin saan fiilistellä, kun yhteistyöt on sovittu ja ensi viikolla prokkis alkaa. Nimittäin tämä mamma aiotaan saada nyt kuntoon! Nyt siellä joku miettii, että enkö mä muka ole liikkunu ja treenannu tähänki asti? No olen kyllä, mutta sellasella fiilis pohjasella treenaamisella on menty tämä kevät.
Mulla on pidemmän aikaa ollu sellanen päämäärätön olo tämän treenaamisen kanssa. Tai päämäärähän mulla on - päästä elämäni kuntoon, mutta mikään ei ole ollu tukemassa sitä päämäärää. Nyt mulla on valmentaja, mulla on selvät treeniohjelmat, mulla on tarkka ruokaohjelma, ja joku, jolle olen tilivelvollinen niistä. Mä luulen, että mä kaipaan juurikin sitä, että jollekki täytyy olla tilivelvollinen näistä hommista. Koska kyllä tämä kevät on ollut niin hakusessa treenien suhteen, ja varsinkin ruokailun. On niiin sokerisesti ja rasvasesti eletty, nimittäin niitä herkkuja on ollut keskellä viikkoa, ja sitten taas viikonloppuna.
Olen käynyt esikoisen kerhon aikana lenkkeilemässä, ja viime aikoina ne lenkitkin on vaan takkuillut. Ei ole vain askel kunnolla kulkenut. Salille olen päässyt kaksi tai kolme kertaa viikossa, mutta ei mulla mitään saliohjelmaa ole ollut, ihan fiilispohjalla ollaan menty. Se laite, mikä on vapaana, mä menen siihen. Tänäänkin oli jalkapäivä, ja kikkailin pelkällä jalkaprässillä sen 30 minuuttia.
Kehitystä EI ole omaan silmään tapahtunut tämän kevään aikana ollenkaan, ja mä luulen, että tämä valmennus on vastaus mun ongelmaani. Nyt, kun on tarkat treeniohjelmat, mitä tehä milloinkin, ja mitä kukin treeni sisältää, on paljon helpompi lähteä kehittämään itseään.



Ensi viikolla valmennus alkaa, ja kestää marraskuun loppuun, eli puolen vuoden keissi on edessäpäin.
Mitä mä odotan seuraavalta puolelta vuodelta, mitkä meidän tavoitteet on? Mä haluan lihaksia. Paino on tällä hetkellä 57 kg, ja suunta on toivottavasti vain ylöspäin, lihas painaa enemmän kuin rasva. Mä haluan lihaksikkaan, vahvan ja ennen kaikkea terveen ja toimivan kropan. Toimivuuteen vaikuttaa erkaantuneet vatsalihakset. Mä olen käynyt lääkärillä ja fyssarilla ties kuinka monet kerrat, mutta se vatsa ei edelleenkään ole tullut kuntoon. Tuomiona on ollut leikkaus. Mutta mä haluan kyseenalaistaa tämän, koska niin moni on saanut erkaantuman kuntoon ilman leikkausta, joten yritetään puolen vuoden aikana saada munkin erkauma kuntoon.
Ainakin nyt ensimmäiset kaksi kuukautta haetaan massaa, ruokaa saa enemmän ja aerobista on vähemmän. Mä koen itseni tällä hetkellä laihaläskiksi. Mun kädet on todella kapeat, ja jalat on ohuet, mä haluan saada sinne lihasta enemmän.
Tuleva valmennus antaa mulle myös aikaa keskittyä henkiseen hyvinvointiin. Mä uskon vahvasti, että kun ihminen voi fyysisesti hyvin, voi myös henkisesti hyvin. Kropan tulee toimia, ja kropassaan tulee viihtyä. Pääsen myös paneutumaan henkiseen puoleen, hakemaan sitä kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Tämän hetkiset mitat on nämä, seuraavat tulee kuukauden päästä:

Paino 57 kg
Vasen hauis 27,5 cmm oikea hauis 27,5 cm
Vyötärö 74 cm
Lantio 83,5 cm
Takapuoli 93 cm
Oikea reisi 50 cm, vasen reisi 50 cm
Oikea  pohje 31,2 cm, vasen pohje 31,2 cm

Lisää siis senttejä hauikseen, takapuoleen ja reisiin sekä pohkeisiin! Vyötärön metsästys alkakoon.


Paita Biancaneve

Valmentajani Jasmin, haluaa tarjota teille lukijoille erikoishintaan etävalmennuksensa. Etävalmennuksen hinta on normaalisti 115€/kk, nyt sen saa hintaan 88€/kk. Tarjous on kolmen kuukauden valmennuspaketti, ja se sisältää juuri sinulle räätälöidyt ohjelmat, ravinto-ohjauksen, tarvittaessa päivityksen sekä valmentajan tuen sähköpostin päässä. Tarjous on voimassa 1.-30.6.2016. Ja jos haluat kesän höllätä, voit ostaa valmennuksen kesäkuussa, ja aloittaa vaikka vasta syksyllä. 
Tilauslomakkeen löydät osoitteesta http://www.fitverstas.com/#!tilauslomake/c1g6a , lisätieto- kenttään iske alennuskoodi kristae3kk

Yhteistyössä Fitverstas

maanantai 23. toukokuuta 2016

Luonnosta iholle

Kirjoitin hetki sitten Atooppiselle iholle -postauksen, jossa esittelin meille uuden tuotemerkin ja tuotteet.
Nyt on jälleen vuorossa uuden merkin esittely, nimittäin Pure Beginnings -tuotesarja.
Ennen kuin lähden esittelemään näitä tuotteita, haluaisin fiilistellä kanssanne vähän tätä luontaiskosmetiikkaa. Itse hurahdin vuosia sitten luontaiskosmetiikkaan, ja olen aina mielummin lapsille valinnut puhtaat tuotteet, kuin apteekin tai markettien saippuat, voiteet ja hammastahnat.
On niin ihana huomata, että lapsen iho ei reagoi negatiivisella tavalla voiteisiin, shampoisiin tai saippuoihin. Tai ylipäätänsä se ilo, kun saa atoopikolla käyttää saippuaa ja shampoota! Mulla tuli oikein kyyneleet silmiin, kun neljävuotias tyttäreni katsoi silmät kirkkaina, ja kysyi, että saako HÄN saippuaa. Pienet ne on ilot atoopikollakin.
Ja pakko sanoa, että kyllä siinä tulee itsellä hyvä fiilis, sellainen kortensa kekoon kantanut -olo, kun ostat luontaistuotteita. Tuotteet on vegaaneja, nopeasti biohajoavia ja pakkaukset kierrätettäviä. Tuotteet valmistetaan silmällä pitäen eettisyyttä ja ympäristöystävällisiä arvoja. Ja ne purkkien sisällöt itsessään, puhtaita raaka-aineita. Tätä mä arvostan. Mä arvostan puhdasta ja terveellistä ruokaa, ja arvostan yli kaiken puhtaita raaka-aineita, oli ne sitten kosmetiikassa, tai ruoassa. Jos me ei syödä einesminuuttimikropizzaa, miksi me pistettäisiin iholle jotain, missä on kemikaaleja ja alkoholia tulehduttamassa ihoa?
Kyllä mä aina mielelläni valitsen lapsille sitä parasta, mitä vain on mahdollista heille saada.

Me saatiin testiin Pure Beginnings -sarjan hammastahnaa, shampoota ja suihkugeeliä.



Kyllä sen luontaistuotteen ja markettituotteen eron huomaa heti kädellä. Tämä shampoo ja suihkugeeli on kätevissä pumppupulloissa, ja koostumus on molemmissa pehmeää. Molemmat vaahtoutuvat ihanasti hiuksille ja iholle.
Shampoo tuoksuu rosmariinilta ja pelargonilta, ja sitä voi käyttää hiusten lisäksi koko vartalolle. Pieni paluu lapsuudenkotiini, sillä tuoksu vastaa kotipihan tuoksua. Ihana.
Suihkugeelissä on rooibos -lehtiuutetta, joka rauhoittaa ihoa. Iho jää ihanan pehmeäksi pesun jälkeen, eikä ole laisinkaan kuivan tuntuinen.
Hammastahnan lukuunottaen kaikissa näissä tuotteissa on ihanat maanläheiset tuoksut, koostumukset ovat pehmeät, ja iho tuntuu hyvältä käytön jäljiltä. Nyt varsinkin, kun on alkanut aurinkorasva -kausi, mielelläni pesen hellävaraisella saippualla lapset päivittäin. Ja mites hiekkalaatikkoleikkien jälkeen teidän lasten päät? Meillä on ainakin päänahkaa myöten täynnä hiekanjyviä.
Baby -sarjan pakkauksissa vilahtaa ihanat pöllöt, joiden avulla on helppo harhauttaa pieninkin kaveri viihtymään hetkeksi hammaspesulle.

Kai musta kuoriutuu joku sisäinen hippi esiin aina, kun voi tietoisesti tehdä ostovalinnoillaan paremman valinnan. Mä olen ainakin ihan kikseissä siitä, että lapsille myydään näin ihania tuotteita, saa valita taas sen paremman vaihtoehdon.




Yhteistyössä hyvinvoinnintavaratalo.fi

perjantai 20. toukokuuta 2016

Huijaus jäätelö!

Kutsun tätä huijausjäätelöksi, sillä tämä ei ole sitä kaupan kerma-sokerijäätelöä, mutta tämä maistuu silti hyvälle. Olen huijannut lapsiani (ja itseäni) terveellisemmälle polulle. Reseptin alkuperä on instagrammin lukuisista #fitfood #fitreceipes #healthylifestyle -hastageista bongattua. Kuinka helppoa, ja nopeaa - kreikkalaista (tai turkkilaista) jogurttia ja mansikoita muotteihin ja pakkaseen, ja vóila, terveellinen jäde on valmis!


Leikkasin mansikat ohueksi lohkoksi tuonne joukkoon, mutta seuraavalla kerralla ajattelin kokeilla survoa mansikat ennen laittoa. Jos maku on liian imelä, voi pienellä ruokalusikallisella hunajaa makeuttaa jäätelöä, mutta me jätettiin hunaja ainakin tällä kertaa pois.
Jos haluaisi jättää jogurtin pois, voisi jäätelön tehdä soseutetuista banaaneista, mansikoista, mangosta, mistä vain hedelmästä! Kun marjakausi alkaa, voi pensasmustikoita ja vadelmia, miksei hillaakin ja metsämansikoita laittaa vaikka kuplaveden kanssa jäätymään. Mahdollisuudet ovat rajattomat. Jos herkkuhammasta kolottaa pahastikin, lisää pieni määrä hunajaa, tai raakasuklaata tai pähkinöitä rouheena. Tässä jälleen yksi terveellisempi vaihtoehto kesäherkuksi koko perheelle. :)


maanantai 16. toukokuuta 2016

Synttäriasut

Me käytiin eilen juhlimassa lasten leikkikavereiden synttäreitä, ja pitkästä aikaa sain aikaiseksi kuvattua synttäriasut.
Hieman huolestutti, kun minut nähtiin ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen, joissakin muissa vaatteissa, kuin tuulipuvussa tai jumppatrikoissa. :D





Pojallekin sain ensimmäistä kertaa päälle kauluspaidan. Paita onkin odottanut kaapin perällä vuoden käyttöönottoa, ja käyttö taitaa jäädä vain pariin kertaan naftiudensa vuoksi. Tyttö sai valita itselleen prinsessahameen ja tpaidan päällensä. Mä nyt taisin olla niissä "perus" vaatteissa, mitä lyön päälle aina kun kaupungille menen. Taitaa olla aika panostaa oman vaatekaapin sisällön monipuolisuuteen.

Olen edelleen tyytyväinen Jollyroomilta saamiimme rattaisiin, joista löytyy kattavampi postaus Uudet Matkarattaat -postauksesta.

perjantai 13. toukokuuta 2016

Ulkoliikuntaa

Ihanaa aurinkoista kevättä, vai voiko tätä jo kutsua kesäksi?! Aurinko on lämmittänyt meitä läsnäolollaan jo hetken, on tämä ihan mieletöntä, että toukokuun alussa ollaan päästy nauttimaan jo näin lämpimistä ilmoista. Mulla on ainakin mennyt liikunnat ulkoliikunnan puolelle, mites muilla?
En ole salille hirveämmin päässyt, tällä viikolla pääsin kaksi kertaa illalla käymään, kun lapset nukkuu, mutta nekin oli puolen tunnin pikatreenejä. Muuten olen yrittänyt kyllä ottaa kaiken irti noista ilmoista, Suomen säästä kun ei ikinä tiedä - ollaanko ensi viikolla kaatosateen kourissa, vai toppavaatteet takaisin päällä.
Olen käynyt kävelemässä, ja pitkästä aikaa yrittänyt vähän hölkkäillä selän ehdoilla. Viime viikolla oltiin ystävän kanssa kävelylenkillä, ja urheilupuiston lomasta löytyy täältä tollanen mini ulko gymi. Siellä voi vetää monkey barseja, vatsaliikkeitä, selkiä, ojentajia, leukoja, ja miten ikinä osaakaan soveltaa ulkolaitteita. Tekee kävelylenkistä vähän kuluttavamman, kun poikkeaa tuonne hetkeksi jumppaamaan.





Tänään päätin oman kotitreenin jättää välistä, ja pyhittää pojan päiväuniajan esikoisen liikunnalle. Käytiin pieni rundi ottamassa vähän tuntumaa pyöräilyyn. Olihan tuo todella hidasta, ja ihmeen rankkaa tytölle. Sain jo hullun ajatuksen päähän, että mitä jos repasis nyt vaan kertaheitolla pyörästä noi apparit pois?! Lähtisi kunnolla opettelemaan tuon pyöräilyn, ja eiköhän se kesän lopussa (hyvällä tuurilla) jo luonnistuisi ihan ok:sti. Nuo apparit tuntuu niin raskaalta tuossa pyöräilyssä, ja onhan tytölläkin ikää jo reilu neljä vuotta.


Tunnin rundi heitettiin, ja siitä jatkettiin vielä pihalle leikkimään. Ollaan muutenkin oltu aamusta iltaan ulkona, käyty kotona vain tankkaamassa välillä ruokaa. Lapsetkin nauttii täysillä, kun ei ole kolmen vaatekerran pukemista päälle. Välipalat kyllä nautittiin pihalla, on tuo Squeasy sen verran kätevä pullo ottaa välipalaksi mukaan.
Tuo pullo kyllä toi ne uudelleen täytettävät smoothiepussit nextille levelille. Meillä oli niitä MyPoucheja, mitkä ei kyllä kunnolla puhdistuneet pesussa, ja jos puhdistui, oli niissä hommaa kyllä pestä ja liottaa tuntitolkulla. Squeasyn saa käännettyä ympäri ja pestyä, ja otettua uudelleen käyttöön. Smoothiet on muutenkin hyvä välipala, niin aikuisille, kuin lapsillekin. Maitorahkaa ja marjoja, siitä täyttyy kyllä.



Huomiseksi on ainakin tänne luvattu sadepäivää, mutta toivottavasti sade vain lämmittäisi näitä kelejä. :)


Squeasy saatu yhteistyön kautta.

lauantai 7. toukokuuta 2016

Huhtikuun liikkumiset

Mä ajattelin taas ottaa tänne blogin puolelle kuukausikatsaukset liikkumisiin. Huhtikuu on jo ohi, ja data siltä kuukaudelta on saatavilla. Liikkumisia tuli TODELLA vähän huhtikuussa.


  • 6 salitreeniä
  • 3 kotijumppaa
  • 4 kehonhuoltoa ja
  • 2 lenkkiä rattaiden kanssa.
Maalis-huhtikuun vaihteissa selkä oli todella pahassa kunnossa, ja sitten iski vielä huhtikuun flunssa.
Fiilis oli todella maassa, koska mä olen juuri sellanen ihminen, että kun fyysisesti kulkee hyvin, niin pääkoppa pysyy terveenä. Eikä siinä oikein osaa olla mitenkään päin, kun ei pääse liikkumaan, ei pysty kunnolla nukkumaan, ja päivät menee kitisten. Kyllä mä tällä kertaa osasin ottaa suhteellisen rennosti, oli nimittäin niin paljon muuta puuhaa, etten jääny märehtimään liikkumattomuutta. 
Nyt vaan toivotaan, että toukokuu, ja muutkin kuukaudet paahdetaan menemään kovemmalla vauhdilla.
Mulla tulee itseasiassa uudet valmennusohjelmat ensi viikolla, vähän jo kauhunsekaisin tuntein odottelen, että mitä sieltä tulee. Nyt kun pääsen salille vaan iltasin, kun oon laittanu lapset nukkumaan, niin on kyllä jääny menemättä. Mä olen niin aamu-/päiväsali ihminen. Illalla yheksän jälkeen salille, palkkarit nassuun ja kotiin syömään ja nukkumaan, kuulosta just siltä, että juoksen koko yön pissalla hirveän nestemäärän vuoksi, ja yöunet vähenee. :D valivali. Mutta, jos on pakko, niin kyllähän mä menen vaikka keskellä yötä. Kyllä tässä on nyt motivaatio kohillaan, kunhan saan priorisoitua ajan kaikkeen minulle tärkeään.


tiistai 3. toukokuuta 2016

Atooppiselle iholle

Meidän esikoinen on ollut koko elinikänsä, miltei neljä ja puoli vuotta atoopikko. Ihoa on kateltu neuvolassa, lääkärillä, erikoislääkärillä, yleislääkärillä, lastenlääkärillä, ihotautilääkärillä, puuttuukohan tästä listasta joku?!
Mitä jokainen tallaaja tietää atopiasta? Se on kuiva iho, jota pitää rasvailla. Olisikin niin yksinkertaista. Olisikin atopia VAIN kuiva iho, jota pitäisi VAIN rasvata. Meidän atopian vaikeusaste on ollut aina se korkein ja vaativin, tänä vuonna tiputtiin keskivaikeaaseen asteeseen, sillä selvittiin talvi ilman päivystysreissua. Tämä oli ensimmäinen talvi, kun emme joutuneet juoksemaan päivystykseen vereslihalla olevan, melkein "palaneen", tai täysin kuoriutuneen ihon vuoksi.
Voisinpa sanoa vain pelkän rasvauksen auttavan, tai parantavan atopian. Valitettavasti näin ei ole. Tai ainakaan omien kokemuksien joukkoon ihmeparantuminen atopiasta ei kuulu. Ollaan niitä rasvojakin osteltu jo parin tuhannen euron edestä. On kokeiltu apteekkikamat niin reseptivapaasti, kuin reseptillä. Ja luontaistuotteista puhumattakaan. Ennen kuin olin perehtynyt, tai edes tietoinen luontaistuotteiden voimasta, rasvailin huoletta niitä kaikkein vahvimpia hydrokortisoneja ja aqualania tytön iholle. Jossain vaiheessa aloin etsimään lisää apukeinoja, kun mikään ei auta. Jos jotain olen oppinut atopiaihon rasvauksesta, on se, että jos jokin auttaa siihen ihoon, se auttaa vain maksimissaan kolmen kuukauden ajan. Sitten lähdetään taas metsästämään uutta apukeinoa.
Mitä kaikkea atooppinen iho niin sanotusti vaatii? Se vaatii hieman aikaa. Aikaa nimittäin miettiä missä kaikessa pitää olla skarppina. Pyykinpesuaineet täytyy olla tietynlaiset, tiskiaineet tietynlaiset, vaatteet tietynlaiset (suositaan luomupuuvillaa), kodin siivousaineet tietynlaiset, tupakansavun lähelle ei voi mennä, uimahallin kloorivedessä ei uida, hajuvesiä ja dödöjä tulee välttää, ja ylipäätänsä maalit ja muut vahvat aineet on huonoja iholle. Voin sanoa, että on pikkanen työ löytää nelivuotiaalle tytölle luomupuuvilla vaatteita, ja sydäntä särkevää joutua vaatekaupassa murskaamaan unelmat uudesta Frozen -paidasta. Kuten sanoin, tämä talvi on ollut hyvä, joten se tarkoittaa myös sitä, että ollaan voitu iholla pitää normaalia puuvillaakin, tänä talvena iho on kestänyt sen.
Sitten on sisäinen hoito, jossa kovin sana on rasvat. Kalaa suositellaan omegan vuoksi syötävän parina kertana viikossa, meillä tämä nyt ei joka viikko toteudu. Me syödään joka aamu chia-kaurapuuroa, ja chiassahan on ihan mielettömästi hyviä rasvoja.



Me saatiin muutama viikko sitten ylläolevat pullot testiin meidän atoopiko(i)lle.
Vasemmalla puolella on Shampoo & Bodywash, ja voin sanoa, että oli lapsi tyytyväinen tästä. Kuinka voikaan shampoo tehdä lapsen niin iloiseksi? Atoopikollehan ei käytetä shampoita hirveämmin, ja saippuaa ei ikinä. Suihkussa käydään sen jokapäiväisen rasvapurkin kanssa rasvapesulla. Iho ei kestä saippuaa.
Keskimmäinen pullo on hoitava vartalovoide. Nämä voidepurkit ja -tuubit on meillä niin tuttu näky. Kylppärissä on tällä hetkellä noin kolmisenkymmentä purkkia eri voiteita. Voisinpa sanoa, että tämä, tai jokin muu voide paransi meidän atopian. Mutta näin se ei tule menemään. Tämä voide on taas se kolmen kuukauden voide. Voide on helposti leviävä, eikä haise pahalle, ja jättää ihon mukavan pehmeäksi.
Shea öljy on meille uusi tuttavuus. Sheavoidetta ollaan kyllä käytetty, mutta öljynä tämä oli uusi tuttavuus, vaikka luulisi tässä jo kohta nähneen kaiken. Iltasuihkun jälkeen tykkään levittää vähän tuota öljyä lasten iholle, saa yön aikana oikein kunnolla tehdä gutaa iholle. Aamulla on kiva herätä ilman kutinaa, ja öljy on auttanut siihen.

Tuotteissa ei ole keinotekoisia hajusteita tai väriaineita, ei sulfaateja eikä parabeeneja, näitä ei ole testattu eläimillä, 99%:a on luonnon raaka-aineita, ja 50% orgaanisia ainesosia.

Jos jotain on tämän reilun neljän vuoden aikana oppinut, niin se, että jätän ne apteekkivoiteet apteekille, ja keskityn tähän luontaistarjontaan. Välillä kyllä joudutaan ottamaan abkuuria, ja näitä "vahvoja" lääkkeitä, niille kun en ole keksinyt kiertotietä. Mutta ulkoinen hoito menee täysin luontaisin menetelmin, ja voisin sanoa, että epäilen olevan myös sisäisellä huollolla osuutta asiaan. Käytetään kuitenkin chiaa, kookosöljyä, pähkinöitä, paljon vihreää ruokaa, ja ylipäätänsä syödään terveellisesti.

Lapsellehan tämä on tosi kurja, kun kutittaa ja sattuu ja kirvelee ja polttelee. Joskus on itsellä kyyneleet tulleet silmiin, kun näkee, kuinka toista sattuu. Päivystykseen on juostu joskus heti aamukahdeksalta, kun yöpuku ei irtoa verta tihkuvasta ihosta, ja joudutaan polttamaan lempiyökkärit pois päältä. Pahimmillaan on 1/3 talvesta jouduttu olemaan sideharsot käsissä. Ja nyt viimeisimpänä on neidin päänahka, nyt se atopia on levinnyt sinnekin, ja siellä sitä on suhteellisen vaikea hoitaa.

Toivotaan kesästä atoopikoille suotavaa: eli mahdollisimman vähän siitepölyjä, aurinkoa ja PALJON, ja jälleen oikeanlaisen aurinkorasvan löytämistä.





Yhteistyössä:

Mammalandia

ja

MiMa Organics

Tuotteet saatu blogin kautta.

maanantai 2. toukokuuta 2016

Purkkaa herkkuhimoon

Mä en tiedä voinko ikinä sanoa rehellisesti löytäneeni täysin kultaista keskitietä herkuttelun suhteen. Pitkän aikaa suosin 5:2:sta, ja tankkasin viikonloppuisin kunnolla, mutta sekin meni omaan mieleen vähän överiksi ja läskiksi. Ja vaikka sen homman pystyi pitämään inhimillisenä, niin ajatus siitä, että mä mätän kerran viikossa kaloreita/hiilareita/rasvaa hirveän määrän, alkoi vähän tökkimään. Ja ehkä myös se, mikä johdattaa sinne kultaiselle keskitielle päin, on se totaalikieltäytyminen. Kun itselleen on ehdoton, ja kieltää kaiken, niin kyllähän sitä kiellettyä tekee mieli, ja monta kertaa enemmän, ja kovemmin.
Mä aloin olemaan itselleni armollisempi. En laiska, enkä läski, vaan armollisempi. Tämä tapahtui joskus tammi-helmikuussa. Lähdin kokeilemaan toisenlaista lähestymistapaa, tapaa, jossa sallin itselleni herkut silloin kun sallin. Tietenkin se on vähän sellaista mielen kanssa taistelua. Sitä silti ihannoi kurinalaista elämää, ja toivoisi itsekin elävänsä sellaista. Joskus jopa naurattaa, miten joku voikin saada sokerista näin ison dilemman aikaiseksi? Ongelmansa kullakin, ja mun ongelmat on näköjään todella pieniä. :D
Yritän olla arkisin herkuttelematta, eli viikonloppuisin on herkut sallittu. Mutta jos arkena tulee jokin tapahtuma, tai jätskiretki kesällä kiskalle, tai mitä ikinä tuleekaan, niin kyllä mä sallin itselleni sen. Tiedostan kuitenkin, että en ole lihava, minulla ei ole mitään pakonomaista tarvetta jättää herkkuja pois, voin sallia ne hyvällä omalla tunnolla itselleni.
Se, mikä minun ongelmani on, on se kuuluisa sokerikierre. Siitä haluaisin kuitenkin eroon päästä, vaikka herkut itselleni sallinkin.
Onhan tämä nyt vähän hassua, mutta tämän hetkinen helpotukseni tuli Cloetalta.


Eli mun korvike on tällä hetkellä PURKKA! Ja voi vitsit, kun Cloetalta on tulossa uutuuspurkka, Hopeatoffee- purkka. Purkkahan maistuu siis ihan itse klassikolle. Joten arvatkaa vaan, onko helppo pitää herkkuhimot hallussa, kun saa ruoan jälkeen edes vähän hopeatoffeen makua suuhun?


Nyt olisi ihan jees päästä äitienpäivään saakka herkutta, eli onhan tässä edessä huimat viisi herkutonta päivää. Sen verran tuli vappuna herkuteltua munkieilla, tippaleivillä ja kakulla, että saa kroppa vähän huilia tuosta sokerimäärästä. Tänään tuli käytyä kyllä 740 kalorin lenkki, että sai vähän kulutettua vappupöhötyksiä pois.


Tuote saatu blogin kautta.