keskiviikko 31. elokuuta 2016

Tukholmassa lasten kanssa, vol 2

Ensimmäistä kertaa käytiin Tukholmassa perheristeilyllä viime vuoden lokakuussa.
Viime reissussa käytiin vain pyörimässä keskustassa, ja sunnuntain vuoksi silloin kaikki paikat aukesivat myöhemmin, ja lasten kanssa kokonainen päivä pyöriä kaupungilla ei ehkä ollut se toimivin ratkaisu.
Tällä kertaa suunnittelin kaiken etukäteen, ja reissu oli todella onnistunut!

Suunnitelmana oli ensin lähteä leikkipuistoon, jossa lapset pääsisivät leikkimään, eikä tarvitsisi koko päivää istua rattaissa tai kävellä kaupasta toiseen.
Ostimme laivalta metroliput, ja suuntasimme metrolla ensimmäiseen kohteeseemme, eli Humlegårdeniin. Tiesin siellä olevan pienen leikkipuiston, jossa vierähti kivasti pari tuntia. Lapset pääsivät leikkimään, ja käveltiin ympäri puistoa kirmaillen ja ihaillen paikallista nähtävyyttä.
Hyppäsimme satamaa lähimpänä olevalta pysäkiltä Gärdetiltä metroon, ja ajoimme yhden pysäkin ohi Östermalmstorgetille, josta oli lyhyin matka puistoon.

Humlegården

Humlegården leikkipuisto

Leikkipuisto Tukholmassa

Alkuperäisen suunnitelman mukaan puistoilun jälkeen oli tarkoitus mennä syömään Kungshalleniin, laajan ravintolatarjonnan ja lapsiystävällisyyden vuoksi. Mutta koska puistoilu venähti suunniteltua pidemmäksi, kävimme kadun toisella puolella kahvilassa syömässä pientä välipalaa. Sitten olikin kuopuksen päiväuniaika, ja hyvä aika suunnata keskustaan. Suunnitelmana oli shoppailu, ja kohteena oli Kungsgatan, ja muut ostoskadut vieressä. Sieltä löytyi kaupat jokaisen makuun, ja tarttui mukaan pieniä ostoksia.

Tukholman ostoskatu


Matkustaminen

Tällä kertaa valittiin tilava perhehytti, jossa oli lasten mieleinen muumisisustus. Vaikka hytissä vietetään vain vähän aikaa, edelliskerrasta oppineena kannattaa valita kuitenkin perhehytti perushyttien sijasta. Meillä oli otettu näkymä promenadelle, mitä lapset arvostivat enemmän, kuin merinäköalaa, ja saivat siitä enemmän irti. Kuinka hauskaa heillä olikaan istua tilavalla ikkunalaudalla, ja kuluttivat siinä aikaa katsellen, esimerkiksi pakkaamisten tai suihkujen ajan,

Vinkki nro 1. Älä ota lasten kanssa ikkunatonta koirankoppi -hyttiä.

Muumihytti

Muumihytti


Viimeksi matkustimme bussilla Tukholmassa, mutta muuttuneiden liikennejärjestelyiden vuoksi tällä kertaa valitsimme metron. Hetken kun tutustui metrolinjoihin ja karttaan, pääsi helposti jyvälle millä metrolla pääsee mihinkin. Matkustaminen keskustaan oli myös todella helppoa.

Tukholman metrokartta


Ruokailut

Olin varannut matkan varaushetkellä aamiaisbuffetit molemmille aamuille. Buffetista löytyi montaa eri vaihtoehtoa niin aikuisen, kuin lapsenkin makuun. Meidän alle 2-vuotias ei malta pysyä paikallaan syömässä, joten taktiikkana oli ensin ottaa vähän sitä ja vähän tätä, ja välillä päästiin jaloittelemaan, kun piti hakea vähän lisää juotavaa ja syötävää. 
Ostettiin myös hytin jääkaappiin hätävaraksi banaanit ja rahkat siltä varalta, jos ennen nukkumaanmenoa nälkä yllättää, ja ravintolaan ei enää mennä iltayhdeksältä. Toimi, nimittäin ensimmäisenä iltana iski nälkä, kun päivällisen jälkeen oli energiat tuhlattu leikkipaikassa. Emme varanneet päivällis-/illallisbuffetteja, sillä kellonajat koimme hieman hankalaksi. Kello viiden buffaan olisi ollut liian kiire, ja iltaseitsemän buffaan oli liian kauan aikaa, ja se olisi pois lasten leikkiajasta. 

Vinkki nro 2. Varaa pientä välipalaa mukaan, niin hyttiin, kuin maihinkin.

Aamiaisbuffet


Laivalla

Laivalla toimi sama vanha taktiikka, ensin käytiin leikkimässä, ja sen jälkeen lasten kärsivällisyys riitti laivashoppailuun. Laivan uudistettu leikkipaikka, bingo, ja iltakonsertti olivat todella hyvät, ja hyvin järjestetyt. Lapset olisivat viihtyneet enemmänkin leikkimässä, ja oltiinkin molempina iltoina lasten nukkumaanmenoon asti kuluttamassa energioita siellä.

Siljaland

Siljaland

Edelliskertaan verrattuna oli huomattavasti miellyttävämpi matkustaa arkipäivänä, kuin viikonloppuna. Nyt oli vähemmän ihmisiä, vähemmän jonotettavaa mihinkään, ja leikkipaikassakin oli enemmän tilaa leikkiä, ja rennompi ilmapiiri.

Meidän reissu oli siis kaiken kaikkiaan onnistunut! Kun mennään lasten ehdoilla, niin säästytään pahimmalta katastrofilta ;)

lauantai 27. elokuuta 2016

Workout Inspo

Täällä edelleen ollaan flunssan kourissa. Viikolla näytti jo siltä, että alkaa helpottamaan, mutta se iskikin kahta kauheampana takaisin. Vielä on viikonloppu aikaa parantua, jotta ensi viikolla päästäisiin Tukholman reissullemme.
Treenihimo on tietenkin aivan mieletön. On todella vaikeaa yrittää vain olla ja levätä. Pienten lasten äitinä ei edes ole lepäämisen mahdollisuutta.
Mahdollisuuksien mukaan yritetään nyt parannella koko perhettä, tehoasenaa on inkivääri, marjat ja hedelmät.

Nyt pientä syystreeni -intoa lisäämään muutamat treenivaatekollaasit Ellokselta.


Freestyle-varsilenkkarit nahkaa | Kävelykengät, ilmava malli | ZX Flux kids -citylenkkarit | ZX Flux -lenkkarit | Vazee Transform -treenikengät |


Nyt saat koodilla 345416, 20%:a alennusta tilauksestasi. Koodi voimassa 29.8.2016 asti.

keskiviikko 24. elokuuta 2016

Arvonta!

Nyt olisi pienen syysarvonnan paikka :)
Aloitan arvonnan täältä blogin puolelta, ja se jatkuu facebookin puolelle, ja instagrammiin viimeistään huomenna. Nyt olisi jaossa kaksi vapaalippua Habitare messuille 7.-11.9.2016.

Ja arvatkaa mammat mitä?! Tänä vuonna voi hyvällä omallatunnolla ottaa lapsetkin mukaan, sillä Habi Kids on uusi alue lapsiperheille!



Alueelta löytyy mm. lapsille peuhapaikka, ihmettelyalue sekä erilaisia työpajoja lapsille. Ja tietenkin kaiken kruunaa se, että alueelta löytyy myös lastenhuoneen sisustustuotteita sekä huonekaluja eri yritysten osastoilla.
Lisää voit lukea TÄÄLTÄ.

Messuilla on myös Design Outlet, EcoDesign sekä lukuisia eri yrityksiä.

Tervetuloa messuilemaan, ja arpaonnea! Arvonta on voimassa 4.9.2016 asti, kommentin jättämällä olet mukana arvonnassa.

tiistai 23. elokuuta 2016

Vaatekaappi syyskuntoon

Sain joku aika sitten yhteistyön merkeissä EMP -verkkokaupalta vaatekaappiin syystäydennystä. Muistatteko, kun puhuin aiemmin itseensä panostamisesta? Nyt on saatu ulkoiseen habitukseenkin kohennusta.
Vaikka EMP näyttää olevan täynnä fanituotteita, tein sieltä mahtavia löytöjä!

Olen jo kuukauden etsinyt itselleni collegepaitaa, joka on tämän syksyn yksi must have -hankinta. Ensin etsinnässä oli printillinen harmaa paita, mutta löysinkin enemmän minun tyyliseni paidan, nimittäin keinonahkahihoilla. Tästä saa farkkujen kanssa rennon asun kaupungille.




Tämä neulepusero minulla nähtiinkin jo yllä edellisessä postauksessa. Joka syksyn ensisijaisin hankinta on iso väljä neule, jos sellaista ei jo kaapista löydy. Tämä yhdistettynä legginseihin toimii niin kaupungilla, kuin kotonakin.


Mä tykkään todella paljon rennoista, yksinkertaisista vaatteista, joissa on pieniä yksityiskohtia. Tämä menee samaan kastiin tuon collegepaidan kanssa, sillä näissä legginseissä on myös keinonahkaisia yksityiskohtia. Nämä legginsit vaikka ylläolevan neuleen kanssa. Tuo pientä piristystä asuun.


Olen jo vuosia haaveillut Sinkkuelämän Carrien isosta tyllihameesta. Vielä jonain päivänä sellaisen toivottavasti löydänkin. Kuvan hame on myös ihanan iso, melkein nilkkapituinen, mutta muhkeudellaan ei kuitenkaan maxihame, eikä mummomainen.


Nyt on saatu vaatekaappiin selkeää kohennusta, sillä vaatteet eivät enää edes mahdu pikkuruiseen vaatekappiini :D Näistä on tulossa vielä parempia asukuvia, kunhan tästä flunssasta päästään yli.

Tsekatkaa myös tämän kesän luottoasu!

Yhteistyössä

EMP.fi -verkkokauppa
EMP Facebook
EMP Instagram

Mammalandia
Mammalandia Facebook

maanantai 22. elokuuta 2016

Kun sokeri sairastutti minut

En varmaan saa ikinä tarpeekseni aiheesta sokeri. Olen lukuisat kerrat kirjoittanut bloginkin puolelle siitä, kuinka olen pesunkestävä sokerihiiri, enkä muuksi muutu. Nyt oli ehkä sellaisen totaaliherätyksen aika, ja miksi? Koska sairastuin sokerin vuoksi.


Lähdetään pähkinänkuoressa läpi tätä tarinaa. Hormonitoimintani lähti viimein käyntiin viime kuussa. Alitajunnasta tuli se vanha tapa mieleen: suklaata, suklaata ja suklaata. Suklaa auttaa sydänsuruihin, ja kuukautiskipuihin. Siitä se kierre lähti, kun olin muutaman päivän syönyt suklaata, tarttui mukaan kaupasta karkkipussi pitkästä aikaa viikonlopun kunniaksi, tuli leivottua mustikkapiirakkaa, mustikkamuffinseja, jäätelöä lämpimien kesäilmojen kunniaksi, ja näin kierre oli jälleen kerran valmis - päivittäin jotain makeaa. Olin vielä valmentajani avulla päässyt eroon vihdoin ja viimein sokerin ylenkäyttämisestä kesäkuussa. Ensimmäinen viikko oli pahin. Vieroitusoireet olivat pahemmat, kuin vuosia sitten tupakan lopettamisesta. Kiukkuisuus ja ärtyneisyys olivat huippuluokkaansa - olin jo valmis sanomaan heipat miesystävälleni. Mielialat vaihtelivat radikaalisti, milloin itketti, milloin suututti, milloin oli todella kurja olo. Näin jälkiviisaana sitä ajattelee, että miksi saatoin itseni jälleen tähän tilaan, jälleen tulen kärsimään nuo samat vieroitusoireet uudelleen.


Kun sokeria oli vedetty kaksin käsin kaksi viikkoa, ja flunssa iski, ymmärsin mistä se johtui - olin sairastunut sokerista. Sokeri on bakteerien ruokaa, ja bakteerit löytävät kehoosi sokerin perässä. Sokeri on prosessoitua ainetta, josta on kemiallisesti poistettu kaikki "olennainen", eli vitamiinit, kuidut, mineraalit ja proteiini. Tästä syystä elimistö käsittelee sokerin vieraana aineena, ja immuniteetti kärsii ja vastustuskyky laskee. Sokeri vaikuttaa hormoneihin, ja puhumattakaan insuliinista! Sokeri tuottaa elimistöön niin hurjan määrän insuliinia, josta johtuu verensokerin epätasapainoisuus ja ylipainoriski on aina olemassa.


Flunssan lisäksi kärsin iho -ongelmista, jatkuvasta turvotuksesta, hormonihäiriöistä ja kohta jälleen vieroitusoireista.

Sokeri on paha, ja pahe. Olen monesti vannonut lopettavani valkoisen sokerin kokonaan, mutta niin se aina vain hiipii elämääni mukaan. Olen myös pystynyt kuukausien ajan pitämään kultaisen keskitien sokerin suhteen, ja välillä on tullut herkuteltua - kohtuudella. Tällä hetkellä en voi ymmärtää, miksi minä, ja monet muut teemme tämän itsellemme. Turmelemme omaa kehoamme, jota pitäisi vaalia temppelin tavoin - onhan meillä vain tämä yksi elämä, ja yksi keho. Ihminen selviää ilman valkoista sokeria, me emme tarvitse sitä elämäämme. Iho vanhenee, kudokset rappeutuu, sisäelimet kärsivät, verensokerin heittelyn vuoksi ihminen on ärtyisä, mieli on maassa, ja mieli voi masentua vieroituksen aikana. Ei sitä turhaan sanota - että sokeri on valkoinen huume.
Olen ihminen, joka ottaa karkkipussista ensimmäisen, ja viimeisen karkin. Pussi on syötävä tyhjäksi, ja napostelu on paheeni. Ei ole häpeä myöntää olevansa koukussa sokeriin, on häpeä, jos ei yritä tehdä asialle jotain. Miksi yritän opettaa lapsilleni, että karkkia ei tarvitse syödä, karkki ei ole palkinto tai lohturuoka, ja itse teen päinvastoin? Sodin kokoajan myös vastoin kasvatustapojani.

Käytätkö sinä sokeria? Oletko löytänyt kultaisen keskitien? Syötkö silloin tällöin, et ollenkaan, vai oletko sinäkin koukussa? Mielelläni kuulen kokemuksianne ja mielipiteitänne aiheesta.


Paita saatu blogin kautta, löytyy TÄÄLTÄ.

sunnuntai 21. elokuuta 2016

Hei, me kestovaippaillaan!

Enpä olisi ikinä uskonut, että me käytetään kestovaippaa. Kyllä, meillä on vain yksi kestovaippa, mutta tämä on minulle jo iso askel, että on edes se yksi kestovaippa taloudessa.
Tämä on taas näitä ennen kuin minusta tuli äiti -ajatuksia, mitkä voisi heittää kaivoon. Niin monesti kuulee, ja kokee itsekin, että ajatukset ennen äitiyttä joistain asioista, saa pyörtää päinvastaisiksi.
Ennen äidiksi tuloa ajattelin, että minä en varmasti käytä ikinä kestovaippoja. Esikoisen aikana siihen en ryhtynytkään. En tiedä mikä minussa on muuttunut, mutta viimeisen vuoden aikana olen enemmän kiinnostunut luomusta, luonnonmukaisesta, kasvipohjaisista tuotteista, luonnonläheisyydestä, omavaraisuudesta ja ekologisuudesta.


Olin jo hetken pyöritellyt ajatusta päässäni kestovaippailusta, kunnes kesällä sopivasti päästiin testiryhmään mukaan. Saatiin kotiin sivunepillinen taskuvaippa, jonka ajattelin olevan suureksi avuksi kuivaksi opettelun suhteen.
Meillä alettiin keväällä käymään vessassa reippaasti, ja suunnittelin tämän olevan se kesä, kun meillä opitaan kuivaksi. Kuivaksiopettelu valitettavasti otti roimasti takapakkia, kun arkeen tuli mukaan uusia asioita; uusi sänky, nukkuminen siirtyi äidin vierestä siskon kanssa samaan huoneeseen, ja yösyöttöjen lopetus. Siinä oli pienelle pojalle todella paljon uutta opittavaa, joten päätin, etten ota stressiä tästä asiasta kaiken päälle.


Ollaan kerran päivässä käytetty kestovaippaa läpi kesän. Ajatus siitä, ettei tarvisi pienen lapsen olla koko ajan kertavaippa ihossa kiinni, vaan pääsee välillä edes iholle pehmeää bambujoustofroteeta. Pienen lapsen iho kiittää.
Tämän lisäksi kun miettii kulutusta, kun päivässä käyttää kerran kestovaippaa, on se joka päivä yksi kertavaippa pois laskuista, kuukaudessa kolmekymmentä vaippaa pois, ja kahdessa kuukaudessa säästää jo yhden kokonaisen kertavaippapaketin.


En edelleenkään näe itseäni äitinä, joka iltaisin lasten mentyä nukkumaan pesee ämpärillistä kestovaippoja, jossa on koko päivän satsit muhineet. En todellakaan. Tunnen poikani sen verran hyvin, että aina kun on iso hätä tehty vaippaan, pesun jälkeen vaihdan kestovaipan. Tiedän, ettei sinne tule muuta, kuin pissaa, ja se on iisi homma pestä käytön jälkeen.
Kun syksy tulee, ja arki alkaa rullaamaan omalla painollaan, lähetään ehkä ilman imuja kokeilemaan jälleen sitä vessailua, ja kuivaksi opettelua.


Meidän kestovaippa on saatu Ella ja Susi -verkkokaupasta,

Kesän luottoasu

Mulle saapui viime viikolla vaatepaketti EMP:ltä, jossa oli yksi ehdoton kesän luottoasu: Jumpsuit. Ehdin jo surkuttelemaan, että jumpsuitti joutuu odottamaan kaapissa ensi kesään, mutta niin se aurinko teki comebackin Suomeen. Onneksi!
Ostin kesän alussa yhden shortsijumpsuitin, joka oli lämpimillä ilmoilla se luottovaate - niin kaupungilla, kuin leikkipuistossakin. Koska lämpötila oli eilisissä katujuhlissa noin kaksikymmentä astetta, oli pidempi lahkeinen jumpsuit juuri nappivalinta.


Jumpsuit on vaan niin helppo. Sen kanssa voi yhdistää matalat ballerinat tai sandaalit, tai korkeammat kengät. Laukku voi olla isompi, tai pienten lasten äidin suosikki - yliolan laukku. Nykyään en mielellään pue vatsasta tiukkoja makkarankuoria itselleni päälle, joten väljyydellään tämä asu pelastaa keskikropan makkara efektin. Kaapissa olisi vielä muutamia kesäasuja, mitkä haluaisin ikuistaa blogin puolelle, joten toivotaan, että aurinko hellii meitä vielä hetken.




Jumpsuit saatu blogin kautta, yhteistyössä EMP:n kanssa.

lauantai 20. elokuuta 2016

Torikortteleiden Katujuhla 2016

Ihana kesäinen ilma palasi Suomeen takaisin, IHANAA. Vaikka lapsia piinaa nuhanenät, oli pakko suunnata aurinkoiseen ulkoilmaan, ja sopivasti tänään oli Torikortteleiden Katujuhlat.

Torikortteleiden katujuhla 2016

Mutta saanko kysyä, mitä oli katujuhlille tapahtunut? Lapsille oli mehubaari, liukumäki ja hiekalaatikko. Petyin suuresti tämän nähdessäni, ja ilmeisesti esikoinen muistaa edellisvuosien katujuhlat, kun hänkin kysyi, että "tässäkö tämä on?". Edellisvuosista muistetaan pomppulinnat, kasvomaalaukset, ilmapallot, askartelukojut, välipalakojut, onginnat ja ties mitkä muut! Nyt oli iskenyt lama torikortteleihin.

Torikortteleiden katujuhla 2016

Onneksi pienet puuhat kiinnostavat aina lapsia, ja senaatintorin jäätelökioskilla oli iso vaikutus kesäpäivämme sujuvuuteen. Tunnissa oli liukumäkeä laskettu muutamat kymmenet kerrat, mehubaarista saatu mehut, ja hiekkakakut taputeltu. Siitä kiskalle jäätelölle, ja vähän pyörimään kaupungilla. Vaikka pettymys oli suuri, aurinko pelastaa aina.

Lasten samistelu housut

Tänä kesänä ollaan oltu melkein joka viikko mökillä vähintään yksi tai kaksi yötä viikossa. Sen lisäksi ollaan lasten ehdoilla käyty ja nähty eri paikkoja. Vinkkivitosena kaikille pari tipsiä; käytiin Skidit Festareilla (jotka oli TODELLA hyvin järjestetty, sinne uudestaan ensi vuonna!), ilmaisessa Ratikkamuseossa käytiin kipittelemässä ratikasta toiseen, ja Linnanmäellä ja SeaLifessä käytiin katselemassa kaloja, ja pyörähtämässä kymmenessä ilmaislaitteessa.

Ensi viikolla on Taiteiden yö, jossa löytyy myös lapsille paljon tekemistä, sitä seuraavalla viikolla lähdetäänkin Tukholmaan, ja Tukholman reissun jälkeen meillä olisi eräs lastenkonsertti kalenteriin merkattuna. Korkeasaarikin pitäisi vielä kokea tänä kesänä.


torstai 18. elokuuta 2016

Valmiina syksyyn!

Sataa sataa ropisee, mistä on Suomen syksy tehty? Kumisaappaista, kuravaatteista ja vesileikeistä.



Boardman Kids -sadeasu | Slaskeman-sadeasu | Southwest Hat -syydvesti | Southwest Hat -syydvesti | Southwest Hat -syydvesti | Kvart-kumisaappaat, lämmin vuori | Wings-kumisaappaat | Naba-kumisaappaat | Kurarukkaset, joissa heijastinpainatus | Magic Glove -käsineet, 3 paria |

Elloksella on menossa tällä hetkellä Back To School -teema, josta löydät kaiken tarvittavan arkeen paluuseen. Kouluvaatteet, työvaatteet, päiväkotivaatteet, kerhovaatteet, ja asusteet. Ihanat Elodie Details - reput , samisvaatteet sisaruksille, ja lämpimät asusteet syksylle.
Elloksella on tällä hetkellä myös kampanja, jossa saat 25%:a alennusta lastenvaatteista ja -kengistä, eli äkkiä shoppailemaan syksyn ja talven varalle valmiiksi odottamaan!


Kotijumpalla tuloksia

Todella usein kuulee, miten ihmisillä ei ole aikaa tai mahdollisutta päästä salille. Jotkut ovat sitä mieltä, että ilman kuntosalia ei pääse kuntoon. Muistan vieläkin, miten noin vuosi sitten joku naureskeli vähän, että mitä ihmeen kotijumppaa mä teen, eihän sillä mitään tuloksia saa, tai kuntoon pääse. Se on laiskojen hommaa. Tiedätekö, kuinka hyvä fiilis tulee siitä, kun osoitat jonkun olleen väärässä, ylität odotukset, ja näytät, että kyllä siihen pystyy kuka vain?


Mä käyn loppupeleissä todella vähän salilla. Joskus käyn kerran viikossa, joskus kaksi, mutta maksimissaan kolme kertaa viikossa. Ja ne kerrat, kun pääsen kolmesti viikossa salille, on todella harvinaisia. Mua vähän jännitti keväällä, kun Jasmin alkoi mun valmentajaksi, että miten mä selviydyn niistä treeneistä. Toiveena on saada lihasmassaa, mutta en mä pääse viidesti viikossa salille. Ennen Jasminia juttelin erään toisen pt:n kanssa, jolle kerroin myös, että haluan lihasmassaa, mutta pääsen keskimäärin kerran tai kaksi viikossa salille. Tämän PT:n vastaus oli suoraan se, ettei mulla ole toivoakaan saada lihasmassaa niin vähäisellä salitreenillä. Niinkö? Kyllä mun silmään mun kroppa näyttää siltä, että jotain lihasta tonne on saatu. Kyllä mä sen tiedostan, etten mä miltään body fitness -kisaajalta näytä minilihaksieni kanssa, mutta on sinne jotain saatu kahdessa ja puolessa kuukaudessa.


Mä sanoisin, että ainakin 60% treeneistä mä teen kotona, ja loput salilla, ellen enemmänkin. Jasmin teki mulle siis kotitreenitkin, koska on ihan ymmärrettävää, ettei sinne salille aina pääse tai ehdi. Mäkin olen riippuvainen aina lastenhoitoavusta, eli siitä, milloin lasten isä katsoo lapsia.


Viime sunnuntaina oli taas tilittämisen paikka Jasminille. Ja siellä mä vaan valitin, että kuinka motivaatio on heikko kotitreeniä kohtaan. Tuntuu, ettei se ota mihinkään, on vaan kevyttä jumppaa ja ei tule tuloksia. Sieltä ihana Jasmin taas potki mua persuksille, nosti mut sieltä itsesäälin partaalta, ja nyt on taas treenailtu kotona. Ja voin sanoa, että on selkä kipeä, on rintalihakset kipeät, ja huomenna varmaan olatkin. Kyllä se ottaa ja tuntuu! Ja hyvin saa kotonakin tehtyä ja keskityttyä, ainakin mä hikoilen kuin pieni possu kotonakin. Ja mikä parasta - ei ole kukaan näkemässä mun kamalia irvistyksiä viimeisillä toistoilla :D


Nyt mä voin sanoa suoraan että PYH ja PAH, ja pitkät niille, jotka sanovat, että kotona ei voi jumppailla. Mullakin on "vain" tuollaiset ladattavat käsipainot aina kymmeneen kiloon asti, ja hyvin toimii! Eikä se kotona treenaaminen kamalaa ole. Mä yritän itse aina ajoittaa kotitreenit kerho- ja päiväuniajalle. Joskus viikonloppuisinkin treenaan, kun pienempi nukkuu päikkäreitä, ja isompi haluaa joskus rauhassa piirtää tai värittää. Vatsatreenit nyt menee helposti lasten leikkien lomassa.


Muistattehan vielä lukijatarjoukseni?

Saatte Jasminilta treeniohjelman, joka sisältää myös kotitreeniohjelman, eli ei pelkästään saliohjelmaa! Treeniohjelman saa neljälläkympillä (40€), koodilla KristaT. 

Ruokavalio ja ravinto-ohjaus 50€, koodilla KristaR

Merkitse koodi tilauslomakkeen lisätietoja -laatikkoon, tilauslomakkeeseen TÄSTÄ

sunnuntai 14. elokuuta 2016

Äidin panostaminen itseensä

Mä nostan käden pystyyn, kun kysytään, että kuka äideistä EI panosta isommin omaan ulkonäköönsä?
Ja mä sorruin tähän taas, vaikka esikoisen jälkeen lupasin, etten enää unohda omaa ulkonäköäni.
Esikoisen synnyttyä mä unohdin itseni ihan KOKONAAN. En varmaan vauvavuoden aikana tiennyt edes, missä meikkini ovat, ja hiusharjan kanssa oli treffit aivan liian harvoin. Kun muut tarpeeksi huomauttelivat asiasta, heräsin itsekin tekemään asialle jotain.
Nyt kuopuksen aikaan tilanne oli hieman eri. Olen panostanut omaan hyvinvointiini itsekkäästi täysillä. Käyn salilla ja treenailen kotona. Kerrasta oppineena tiedän, että pääkoppa täytyy pitää kunnossa, ja sen saan pidettyä kunnossa treenaamalla. Myöskin ripsenpidennykset otin jo muutama kuukausi pojan syntymän jälkeen, ja niistä en luovu! Reilu puolitoista vuotta elin mentaliteetilla, että kun on ripsenpidennykset, niin ei tarvitse muuta - ne pelastavat niin paljon. Miksi sitä kokeekaan huonoa omatuntoa siitä, että kahden lapsen äitinä panostaa itseensä? Ostaisi itselleen kivoja vaatteita, kävisi kampaajalla ja meikkaisi? Ajoittain se myös tuntuu turhalta.

Vaikka kuinka ne lastenvaatteet on ihania, ja niitä on aina niin kiva ostaa, niin nyt yritän panostaa myös omaan ulkoiseen habitukseeni jonkin verran. Aloitin meikeistä. Sain nimittäin viime viikolla kaiken kattavan meikkilähetyksen Thebos:lta.



Muutama seikka tuli huomattua; luomivärinpohjustus oli ihan uusi juttu mulle! En ole ikinä sitä ostanut, olen kyllä (kai) joskus kuullut sen olemassaolosta. Tiedättekö, kun ne luomivärit paakkuuntuu sinne juonteisiin? Sen takia en ole ikinä ollut luomivärin ystävä. No, eipä paakkuunnu enää.
Meikkivoidettakaan en ole käyttänyt varmaan viiteen vuoteen. Kesän jäljiltä kasvot ovat aina ruskettuneet, joten mun meikkilaatikossa on maannut aina luottotuote - aurinkopuuteri. Nyt on ikä tehnyt tehtävänsä, ja on korkea aika alkaa peittämään ihon pienet virheet, sekä ottaa käyttöön meikkivoide.



Tänään käytin meikkivoidetta ensimmäistä kertaa, ja kyllähän se iho näytti paljon freesimmältä. Oltiin juhlimassa tytön leikkikaverin synttäreitä, ja siellä kaveri kysyi "tuonko väriset sun hiukset oikeasti on? Ei niitä sieltä nutturasta huomaa." Tässä vaiheessa mua alkoi jo huvittamaan. Mä oikeasti olen hiukset aina nutturalla! Joskus en harjaa niitä kokonaiseen päivään. Se kotiäidin nuttura on vaan niin helppo :D


Joskus melkein hävettää panostaa itseensä. En tiedä miksi. Tuleeko siinä liian itsekäs olo? Liian räikeä olo? Liian laitettu olo, vai mikä? Nyt päätin rohkaistua kokeilemaan erisävyisiä huulipunia, enkä oikeasti ymmärrä, miksen ole aikaisemmin näitä kokeillut. Kuka sanoi, ettei kotiäiti voi laittautua, vaikka vain sinne hiekkalaatikolle?



Kotiäidin sääntö nro1: ÄLÄ UNOHDA ITSEÄSI. PANOSTA ITSEESI.

Tuotteet saatu yhteistyön kautta.