perjantai 23. syyskuuta 2016

Hyvä Flow

Kun on joskus hyvä flow, niin on hyvä flow. Kaikki luistaa, kaikki menee hyvin, ei mitään suurempia mutkia matkassa. Tiedättekö sen fiiliksen, kun kaikki on vain hyvin?
Ei kai mulla aikoihin olekaan asiat huonosti olleet, isoimmat stressin aiheetkin jäivät keväällä sulaneisiin lumipenkkoihin. Kesä meni todella kivasti, nautittiin oikein täysillä, ja alkusyksykin on alkanut mukavasti.


Ehkä tällä ihanalla syksylläkin on osuutta asiaan. Aurinko lämmittää meitä vielä ihanasti, eilenkin sai riisua takin pois ulkona, syyskuussa!! Kohta pitää aloittaa jo d-vitamiinin napsiminen purkista, ettei kroppa säikähdä kun alkaa pimeä syksy.
Monesti kysytään miten meidän arki sujuu. Mä en oikein tiedä mitä tähän vastata. Hyvinhän se sujuu, mutta mikä on sitä arkea? Mikä on sitä perusarkea? Me ollaan koko kesä ja alkusyksy oltu kokoajan menossa, joka viikko on jotain uutta ja tehtävää ja jonnekin mentävää, onko tämä sitä arkea? Jos on, niin thank god. Muistelin perusarjen olevan harmaata ja tylsää, mutta tämähän on mukavaa!


Esikoisella on alkanut kerho, mikä luo tietyt rytmit muutamalle päivälle viikosta. Ja onhan meillä rytmit ja rutiinit muutenkin olemassa. Itselläni on viidet treenit viikossa, jonka vuoksi saa aina vähän sunnuntaisin suunnitella ja aikatauluttaa tulevaa viikkoa, ja lisäksi blogikin on ikään kuin herännyt henkiin jälleen! Ihana päästä tännekin kirjoittelemaan, ja tekemään töitä tämän parissa.


Kaikki vain yksinkertaisesti tuntuu menevän nappiin tällä hetkellä. Blogi, treenit, lapset, ihmissuhteet - kaikki. Ja mulla on todella kiitollinen olo. On tottakai myös hetkiä, milloin olisin valmis lähettämään tuon esiteinin menolipulla Siperiaan, mutta ne on vain niin pieniä hetkiä niiden onnellisten ja iloisten hetkien lomassa.


Ehkä isoin syy tähän hyvään fiilikseen on oma asennoituminen. Kesän aikana nimittäin tapahtui jotain - mä opin ottamaan rennommin. Rehellisesti sanottuna mä olen suoranainen tiukkapipo välillä. Jotenkin vain tajusin ja opin, että ei kaiken tarvitse mennä aina niin nappiin, kaikkea ei tarvitse suunnitella viikkokausia etukäteen, ja kaiken ei tarvitse olla niin perfektionistista. Ja tämä vapautti minua todella paljon. En stressaa enää niin kamalasti kotona, jos on leluja väärässä paikassa, tai pyykkikori pursuaa yli. Teen kotitöitä joka päivä, sen verran mitä teen, ja meillä on aina puhdasta ja suht siistiä - mä ehdin kyllä jossain välissä tekemään kaiken, mutta en stressaa siitä, että se pitäisi hoitaa juuri sillä sekunnilla.
Ja kotona olemista on helpottanut myös lapset. He leikkivät yhdessä. Miltei kaksi vuotta olen siivonnut aina toinen lapsi kainalossa, ja toinen odottamassa vieressä. Välillä saan tyhjättyä tiskarin ja täytettyä pyykkärin siten, että he leikkivät yhdessä. Mikä arjen helpottaja! 
Olen tainnut olla pahimman luokan suorittaja. Kaiken on täytynyt olla aina just eikä melkein. Hermoromahdus iski, jos illalla on tiskit altaassa odottamassa, eivätkä jo koneessa pyörimässä. Jos lapset kiikuttivat leluja ympäri kotia, niin auta armias. Mitäs sitten! Se on elämää, ja meillä on vilkas ja menevä elämä, kyllä sen kuuluukin näkyä myös kotona! Ei jaksa nipottaa turhasta, kyllä kaiken aina ehtii myöhemminkin tekemään :)

En myöskään enää ota itseeni pienistä vastoinkäymisistä. Joskus tulee pieniä kuoppia, mutta astutaan niiden yli, eikä jäädä sinne murehtimaan. En myöskään enää stressaa minuutin tarkoista rytmeistä. Ennen oli niin tärkeää, että ollaan tasan klo 17.00 ulkona, ja lähdetään kotiin tasan kello 19.00 iltapalalle. Nykyään saatetaan olla ulkona vasta puoli kuudelta, ja kotona vasta puoli yhdeksältä, eikä meistä kukaan ole kuollut siihen! Toki sovituista aikatauluista pidetään aina kiinni, muttei eletä niin minuutintarkkaa elämää. Varsinkin, kun tätä kotiäiteilyä on enää vuosi jäljellä, on kaikkia kohtaan reilua, että ollaan rennosti nyt, kun siihen on vielä mahdollisuus. Vuoden päästä alkaakin se loppuelämän kellotus ja tiukemmat aikataulutukset.

Pyrin myös aina poistamaan kaiken negatiivisuuden elämästäni, ja mielestäni olen kesän ja syksyn aikana onnistunut tässä vielä paremmin kuin ennen. Jätän täysin huomioimatta asiat, joista tiedän seuraavan pahaa mieltä, tai ikävää olotilaa. Pyrin ympäröimään meidät positiivisuudella. Ja onhan se ihanaa, kun voi hymyillä pitkin päivää, ja olla iloinen. Onnellinen.

Kun on hyvä flow, niin on hyvä flow!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! :)