keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Savulohisalaatti

Meidän asuinalueellemme aukeaa huomenna uusi K-Supermarket Westbest. Kauppa on meidän vanha vakiokauppamme, mutta muutaman vuoden remontin jälkeen saamme kaupan jälleen takaisin. Olen päässyt tutustumaan Westbestin ihanaan HeVi Päällikköön, ja olemme käyneet kurkistamassa kaupan rakentamista pariin otteeseen.
Avajaistarjouksena Westbest tarjoaa Granaattiomenan yhden euron kilohintaan! Huomenna paikallisille hyvä vinkki lähteä tarkastamaan muutkin avajaistarjoukset.
Minä pääsin loihtimaan tänään herkullisen savulohisalaatin Westbestin raaka-ainesta, tästä hyvä ja helppo salaattivinkki loppuviikkoon.


Savulohisalaatti

  • Savulohta
  • Rucolaa
  • Pirkka parhaat rypälerasia (400g)
  • Granaattiomenaa (Avajaistarjous 1€/kg)
  • Rahkosen omena Paraisten saaristosta

Erittäin herkullinen ja todella helppo salaatti, jonka valmistukseen menee kymmenen minuuttia. Rucolat pohjalle, päälle lohipala, omenat siivutettuna, viinirypäleet halkaistuna ja granaattiomena ripoteltuna päälle.


Oletteko ikinä maistaneet tuota Pirkka Parhaat Rypälerasian rypäleitä? Aivan uskomaton maku, ei uskoisi syövänsä vihreitä viinirypäleitä. Maku on todella karkkinen, melkeinpä hattaramainen. Suosittelen kokeilemaan, tämä täytyy jokaisen ruokaa rakastavan päästä maistamaan!

Westbestin Herkkutorilta löytyy Tuomaan Kalan tuoretta savulohta, sekä loimulohta. Perjantaina 2.12 klo 10-15 löydät kaupasta Tuomaan Kalan Marko Virtasen.


Koekeittiön koemaistajat antoivat salaatille täyden kympin!




Yhteistyössä K-Supermarket Westbest


Puolen vuoden muutos

Tänään on kulunut tasan puoli vuotta siitä, kun Jasminista tuli personal trainerini. Ja nyt jaan hieman puolen vuoden muutostarinaani.
Lähtökohtana oli 57 kiloa, ja ei nyt missään huonoimmassa kunnossa oleva mamma, mutten mä missään elämäni kunnossa myöskään ollut, sellainen semiliikkuja. Ensimmäiset neljä kuukautta me haettiin mulle massaa, ja sitähän tuli muutaman kilon verran. Nyt viimeiset kaksi kuukautta ollaan sitten karisteltu niitä turhia sieltä pois, eli ollaan oltu dieetillä, ja sieltä on lähtenyt ainakin nelisen kiloa pois.

1.6.2016 - 30.11.2016
Ylläoleva kuva kuvaa puolen vuoden muutosta kehossani, ja ylipäätänsä minussa. Otin vasemman puoleisen kuvan muistoksi itselleni, jotta joskus voin verrata muutostani siihen. Näytin kuvan myös Jasminille, mutta kielsin sitä ikinä julkaisemasta missään sosiaalisessa mediassa. Kesäkuun alussa ei olisi minullakaan ikinä käynyt mielessänikään, että julkaisisin itsestäni tuollaisen kuvan blogissani, tuhansien silmäparien nähtäväksi. Mutta nyt täytyy todeta, että jos tästä kuvaparista on jollekin, edes yhdelle apua, niin tämä on sen arvoista. Matkani on nimittäin ollut mielettömän IHANA.
En olisi IKINÄ uskonut, että saavutetaan tällaisia tuloksia. Ensimmäistä kertaa kahden lapsen äitinä, mä voin fyysisesti hyvin kehossani. Mulla on aivan älyttömän hyvä olo, ja kroppa menee omaa silmää miellyttävään suuntaan. Ja kyse ei ole pelkästään fyysisestä muutoksesta, vaan paljon muustakin!

1.6.2016 - 30.11.2016
Mä olen aina ollut makean perään. ikuinen sokerihiiri. Yritin jokseenkin kontrolloida herkkujen syömistäni, sain nimittäin sovellettua 5:2:sta. Miten se meni omasta mielestä? Heti kun perjantai alkoi, ensimmäiset herkut meni suuhun, ja tämä loppui vasta sunnuntai iltana. Eli ei mitään järkeä koko touhussa. Huomasin myös olevani tunnesyöjä, söin lohtuun, söin väsymykseen, söin suruun, söin iloon ja jokaista kissanristiäistä oli juhlittava herkuin! Enkä ikinä, en IKINÄ ymmärtänyt ihmisiä, jotka sanoivat, ettei heidän edes tee mieli enää makeaa. 
Tämän puolen vuoden valmennuksen jälkeen joudun luopumaan sokerihiiren tittelistäni, uskomatonta, mutta totta. En ikimaailmassa olisi uskonut tällaista käyvän, enkä vieläkään täysin usko, mutta niin se vain on. Kaikki lähti siitä, että olin Jasminille tilivelvollinen kaikista treeneistä, sekä kaikista syömisistäni. Mun ylpeys ei antanut periksi lähettää joka viikon sunnuntai viestiä, että nyt on syöty taas puoli kiloa irttareita, vähän pullaa, ehkä sipsiä, suklaalevy jne. Mulla oli sallittu yksi herkkupäivä viikossa, ja sen pidin. Totaalikieltäytyminen tuo vain lisää kapuloita rattaisiin. Päätin, että herkut ovat terveellisempiä. Vaihdoin valkoisen sokerin pois, heitin valkoiset vehnäjauhot pois, lopetin sokerileipomisen, ja loin terveellisempiä herkkuja. Raakakakut, ja raakasuklaa on tällä hetkellä paras herkku mitä tiedän! Nyt olen ollut kolmisen kuukautta ilman sokeria, poislukien yksi täytekakkupala isoäitini syntymäpäivillä, ja yhteensä puoli vuotta elänyt kohtuudella herkkujen suhteen. Miksi en kuitenkaan vielä usko, että olen täysin vieroittunut sokerista, on se, että tiedän, jos söisin maitosuklaata, söisin sen levyn loppuun. Houkutuksia on ollut todella paljon. Olen haistellut sitä tuoreen korvapuustin tuoksua kädessäni, kun syötän sitä lapselleni. Vieressäni on syöty suklaata, sipsiä, kakkua ties mitä. Mutta kun sulla on tavotteita, ja sulla on halua, itsekuria, sä pystyt siihen! Mä olen päättänyt, että mä en sorru, joten en ole kertaakaan sortunut. Olisin voinut, jos olisin halunnut, mutta en halunnut.

1.6.2016 - 30.11.2016
Henkisesti tämä matka on ollut sellainen, mikä mun täytyi kulkea. Mä olen saanut Jasminilta niin paljon. Hän ei ole vain personal trainer, joka teki minulle treeni- ja ruokaohjelmat. Hän on ollut minun tukipilari, mun tsemppaaja, hän on kuunnellut huolet, surut, murheet, ilot, onnistumiset, kaikki. Ja nämä kaikki edellämainitut asiat eivät välttämättä ole kuuluneet edes treeneihin. 
Ennen valmennuksen alkua pukeuduin aina jätesäkkeihin, kuten sanottu, ei käynyt edes mielessä julkaista noita vasemman puoleisia kuvia täällä. Olen ollut epävarma itsestäni, en ole arvostanut omaa ulkonäköä, enkä ole rakastanut itseäni fyysisesti. Rehellisesti sanottuna olen vihannut vartaloani, olen vihannut vatsaani, olen vihannut olemustani. NYT olen oppinut rakastamaan itseäni, niin fyysisesti - kuin henkisestikin. Kaikki fyysinen muutos tuli vain kaupan päälle, sillä mä lähdin hakemaan kokonaisvaltaista hyvinvointia, ja sitä mä sain. Voin sanoa ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen, että mä voin hyvin, todella hyvin!

Matka Jasminin kanssa on ollut aivan uskomaton. Mä olen niin kiitollinen, että juuri hän on ollut minun personal trainerini. Kiitos Jasmin.
Kiitos siitä, että olet kuunnellut kaikki purnaukseni, palkkaasi pitäisi lisätä terapeutin -lisä.
Sä olet juuri oikealla alalla, älä ikinä lopeta sitä mitä teet, äläkä ikinä muutu miksikään muuksi. Sun sydän on täyttä kultaa, ja vaikka olet ihana ja lempeä ihminen, sun treeniohjelmat oli kaikkea muuta, kuin lempeitä :D
Mä olen kiitollinen siitä, että jäät elämääni, vaikka yhteistaipaleemme loppuu, en tiedä mitä tekisin ilman sinua.
Kiitos tästä uskomattomasta duunista, mitä sä olet mun kanssa tehnyt. Mä osaan olla vaikea, hankala, ärsyttävä ja välillä ihan kivakin, mutta enemmän sitä hankalaa :D

Tasan puoli vuotta on yhteistyötä takana, ja nyt se valitettavasti päättyy. Viikkokaupalla mä punnitsin ja pohdin tätä asiaa, ja haikein mielin mä tulin tähän lopputulokseen. Koska unelmia täytyy jahdata, ja unelmia täytyy olla, unelmat on tehty toteutettaviksi. Mä siirryn nyt kisavalmennukseen, tavoitteena Bikini Fitness.

Jos ikinä mietitte personal trainerin palkkaamista, Jasmin on oikea nainen siihen hommaan. Isolla sydämellä, ja tappotreeneillä :D

tiistai 29. marraskuuta 2016

Sairastuvalta terveiset

Me saatiin kunnon virus kotiin, joka jyllää jo toista viikkoa meillä. 
Mä en edes heti tajunnut, että meillä sairastetaan, sillä pojalla on ollut tähän päivään mennessä jo kolmen viikon ajan nuhaa, jonka pistin koko ajan viimeisen puhkeavan hampaan piikkiin. Kunnes yhtäkkiä se nuha lähti ihan käsistä, kaveriksi tuli hirveä keuhkoista kaikuava yskä, ja tuomiona oli alkava keuhkoputkentulehdus. 
Sitten se iski muhunkin, ja voin sanoa, että ei ole varmaan ikinä aikuisiällä ollut tuollaista kuumetautia! Yksi todella paha kuumepäivä yksin kahden lapsen kanssa oli kyllä selviytymistarinan veroinen.
Esikoinen nyt tapansa mukaan selvisi vähimmällä, hänellä oli puolentoista tunnin ajan kuumetta, ja se oli siinä. 😄👍


Nyt ollaan jo hieman voiton puolella. Tänään käytiin lääkärissä, ja influenssa negatiivinen, eli todella jyty virus meillä vain on. Pojalla on vieläkin vähän lämpöä, ja nenä valuu, ja voi jestas tuota kiukun ja itkun määrää.. Onneksi mä olen jo sen verran tervehtynyt, että toivon mukaan pääsisi viikon lopulla alottelemaan treenejä.


Me saatiin kirjasiskoilta Hikka-Hiiren ABC -kirja, joka on ollut meidän sairastuvan pelastus. Kaksivuotiaskin on oppinut rakastamaan kirjoja. Me luetaan vähintään pari kertaa päivässä tuo kirja kannesta kanteen, ja molemmat tykkäävät. Lisäksi esikoinen, jota kutsuu ensi syksynä esikoulun tie, on oppinut aakkosia Hikka-Hiiren kautta. Niitä, ja numeroita täytyykin alkaa harjoittelemaan toden teolla, ja toivon mukaan opitaan vähän kirjoittamaan ennen esikoulua. Puolen vuoden rutistus edessäpäin.

Kirjasiskot tarjoavat teille lukijoille alekoodin. koodilla mammal10 , saatte 10%:a alennusta kirjoista vuoden loppuun asti!



Herättelen jälleen blogia henkiin, täältä on tulossa muutamia ruoka- ja liikunta aiheisia postauksia. Toivottavasti siellä puolen on pysytty terveenä!




Kirja saatu blogin kautta.

keskiviikko 23. marraskuuta 2016

Pizzaperjantai (Hiilariton & Gluteeniton Pizza)

Nuoruudestani asti perjantaihin on kuulunut pizzaperjantait kotona. Muistan edelleen, kuinka kymmenen vuotta sitten kotikeittiössä soi musiikki, meillä naisilla oli keittiöön välillä jopa pääsy kielletty, jotta kokki saisi rauhassa toteuttaa visioitaan.
Joten mä pyydän jo anteeksi etukäteen, toivottavasti kotiporukka ei eksy lukemaan tätä postausta, sillä varmaan häpäisen tällä pizzalla ne aidot, pehmeät, rapeat, jauhoihin leivotut pizzat.

Sitten alkoi minulla tökkimään valkoiset vehnäjauhot, silloin ei vielä gluteenittomat pizzapohjat olleet "muotia", joten pizzan syöminen jäi todella vähäiselle. Joskus silloin tällöin on jaksanut kotona tehdä, mutta todella harvoin.
Ja dieetillä täällä edelleen ollaan, mutta nyt on dieettiläisillekin tarjolla pizzaa!! Oh yes, ei tämä dieetillä olo olekaan pahempi vaihtoehto!! :D

Hiilariton & Gluteeniton Pizza

Pohja:


  • 8 kananmunanvalkuaista (tästä tulee 60 senttiseen uuniin koko pellillinen)
  • Mausteita (suolaa, oreganoa ja mustapippuria)

Ohjeet:

  • Vatkaa kananmunanvalkuaiset kovaksi vaahdoksi, ja sekoita ripaus suolaa joukkoon. Levitä taikina kookosöljyllä (muutkin öljyt käyvät!) vuoratulle leivinpaperille unipellille. Ripottele päälle mausteet, ja lykkää uuniin 225 asteeseen noin 10-15 minuutiksi, kunnes pinta saa väriä.

Täytteet:

  • Tomaattikastike, itse valmistan pizzan tomaattikastikkeen aina tomaattipyreestä, vedestä ja mausteista (suola, mustapippuri, grillimauste, valkosipulijauhe ja paprikajauhe)
  • Mitä mielesi tekee? Meidän pizzasta löytyi tomaattia, herkkusieniä, chorizoa, tonnikalaa ja tuoretta basilikaa.

Ohjeet:

  • Laita tomaattikastike, sekä täytteet pizzan päälle, ja paista vielä 15 minuutin ajan. NAM!!
Hiilariton & Gluteeniton Pizza

Hiilariton & Gluteeniton pizza
Resepti löydetty Lillalove -blogista.

sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Marraskuun kosmetiikat

Joku teistä lukijoista kysyi facebookissa, että millaista kosmetiikkaa käytän ihonpuhdistukseen, mikä olisi mahdollisimman luonnollista iholle.
Itse olen käyttänyt Yves Rocherin kasvikosmetiikkaan pohjautuvaa kosmetiikkaa jo usean vuoden ajan, enkä voisi tyytyväisempi olla.


Iltaisin puhdistan meikit pois tällä puhdistusemulsiolla, vesipesun jälkeen viimeistelen puhdistuksen vielä kasvovedellä.
Tuo yksi ja sama puhdistusemulsio on ollut käytössä viime joulukuusta lähtien, eli melkein vuoden ajan. Sekaihoisena olen ollut tyytyväinen siihen, saan meikit ja liat puhdistettua hyvin sillä. Puhdistusvesi on ollut käytössä nyt kolmen viikon ajan. Kaipasin puhdistusveteen pientä vaihtelua, sekä tehokkuutta, ja sitä löytyy tästä. Tämä puhdistusvesi sisältää kolmea teetä, joiden yhteisvaikutus on tehokas, ehkä mäkin pysyn ikinuorena iholtani 😍

Silmänympärysvoide nyt on ihan must juttu. Tämä silmänympärysvoide on ollut käytössä jo useamman vuoden, joten tämän tuubin jälkeen varmaan mietin vaihtoa. Mulla on todella tummat ja juonteikkaat silmänympärykset, ja luulen, että tarvitsen järeämpiä aseita näiden taltuttamiseen.
Kasvovoiteena tämä Hydrating Gel Cream on ihan ykkönen. Mulla on kuiva sekaiho, ja ilman tätä iho hilseilisi varmaan ihan kamalan paljon. Tämä pitää kasvot kosteutettuina aamusta iltaan, sekä tuo meikille hyvän pohjan. Öisin mä käytän kookosöljyä ihon kosteutukseen.

Swiss Clinic

Tämän viikon ajan mulla on ollut testissä Swiss Clinicin Skin Roller. Tästä tulee lähiviikkojen aikana oma postauksensa, kunhan olen testannut kunnolla tuotetta, mutta ainakin iho on viikon jäljiltä jo pehmeämmässä ja sileämmässä kunnossa. Tällä mä rullailen joka iltapesun jälkeen muutaman minuutin ajan kasvoja.

Swiss Clinic Skin Roller


Kunhan pakkaset tulevat jälleen takaisin (toivottavasti pian), vaihtuvat ihonhoitotuotteeni kausiluonteisesti. Postaan näistä lisää toivottavasti ensi kuun aikana!


Skin Roller saatu blogin kautta.

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Treenikuulumisia

Treenien osalta tänne kuuluu hyvää, TODELLA hyvää. Dieettiä on jäljellä enää pieni hassu aika (marraskuun loppuun), eli loppu häämöttää. Treenit luistaa älyttömän hyvin, ja ruokailut menee täysin listan mukaan. Pienen jalan loukkaantumisen vuoksi olen joutunut skippaamaan jalkatreenejä, mutta eilen pääsin jo varovaisesti kokeilemaan liikettä alakropalle, ja tänään onkin berberi ihan juntturassa :D


Mä olen ollut TODELLA yllättynyt siitä, miten hyvä itsekuri mulla loppupeleissä on. Treenien tekemisessä en ikinä uskonut olevan mitään vastahakoisuutta, päinvastoin, rakastan  treenaamista. Ainoa tietenkin on ollut se, etten ole päässyt ennen salille paljoa, mutta nyt olen pystynyt viemään esikoisen kerhon aikana pojan nukkumaan salin aulaan, joten tällä hetkellä pääsen kolme tai neljäkin kertaa viikossa salille! JES!!
Dieetin alussa taisin myöntää ainakin kahdelle ihmiselle ääneen, että mä tulen ihan varmasti sortumaan tämän dieetin aikana. Kurinalaisuus ja ikuinen sokerihiiri ei ole toimiva kombinaatio. Mutta hitsi soikoon, mä en ole KERTAAKAAN puolentoista kuukauden aikana luisunu mun ruoista. Mun edessä on syöty pullaa, sipsiä, suklaata, ties mitä, mutta mä olen pysynyt tiukkana. En ole edes suupalaa maistanut. Eikä ole tarvinnut käydä itsensä kanssa edes henkistä taistelua siitä, että syönkö vai enkö. Kyllä mä sen myönnän, että välillä on ollut heikkoja hetkiä, mutta pääkopan sisällä kun on itselleen sanonut, että nyt ei sorruta, niin silloin ei sorruta.


Viimeisin tankkauspäiväkin meni niin nappiin, kuin olla ja voi. Mä söin sitä, mitä mieli teki. Oli croissanttia, riisipiirakkaa juustolla, raakakakkua, ja ranskalaisia. Ja ai että mä nautin, ja kroppa tykkäsi todella hyvää. Kroppa toimi nimittäin kuin unelma tuona päivänä. Eikä seuraavana päivänä jäänyt edes huutamaan hiilareita lisää. Eli tankkaus teki hyvää niin kropalle, kuin mielellekin.


Tällä hetkellä päällimmäinen fiilis on ISO jännitys. Mua jännittää ihan älyttömästi, saankohan mä nukuttua kahtena seuraavana yönä? Perjantaina nimittäin selviää hieman tulevaisuuden kuviot, ja kun ei yhtään tiedä, mitä sieltä on tulossa, niin ajatukset pörrää pään ihan sekaisin, eikä tiedä miten päin olla. Ensi viikolla saatte kuulla tästä enemmän. Loppuviikko menee blogin puolella hieman hiljaisemmin, keskityn nimittäin tähän odottamisen tuskaan ja jännittämiseen, ja toivon mukaan en ensi viikolla ole enää näin ärsyttävä, "mäpäs tiedän jotain mitä en voi kertoa" :D Toivotaan, että mulla on ensi viikolla jotain jännää kerrottavaa teille.

Oli pakko tulla purkamaan vähän ajatuksia tännekin, ne nimittäin karkailee ja hajoilee aika pahasti tällä hetkellä.


Illan vinkkinä vielä, että nyt saat tilattua helpon joululahjan itsellesi, tai ystävälle, nimittäin Allerilla on ihan mahtava kampanja lehdistä, viisi lehteä 19,90€ + tilaajalahja, johon kuuluu Safkaa-kirja!!




tiistai 15. marraskuuta 2016

Appelsiini-suklaa raakakakku

Nyt se on tehty - elämäni ensimmäinen raakakakku, ja ihan itse tein.

Appelsiini-suklaa raakakakku

Visuaalisesti siis ruma, mutta onneksi hyvää makua riitti senkin edestä.

Pohja:


  • 1,5 dl liuoitettuja cashew pähkinöitä
  • 1 dl taateleita
  • 2 tl hunajaa

Ohjeet:

  • Liuoita pähkinöitä joko yön yli, tai noin neljän tunnin ajan. Sen jälkeen kaikki vain blenderissä tasaiseksi massaksi. Painele massa vuoan pohjalle, ja pistä jääkaappiin tekeytymään siksi aikaa, kun valmistat ensimmäisen täytekerroksen.

Appelsiinitäyte:

  • 2 dl cashew pähkinöitä
  • 0,5 dl sulatettua kookosöljyä (Foodin*)
  • pieni kokonainen appelsiini
  • 2 rkl hunajaa
  • pieni raastettu inkivääri (n. 2 cm kokoinen)
  • yhden appelsiinin raastettu kuori

Ohjeet:

  • Laita kaikki ainesosat blenderiin, ja aja ne tasaiseksi massaksi. Tämän jälkeen levitä massa pohjan päälle, ja laita takaisin jääkaappiin tekeytymään toisen massan teon ajaksi.

Suklaatäyte:

Ohjeet:

  • Aja nämäkin ainekset blenderissä tasaiseksi massaksi, ja levitä appelsiinitäytteen päälle. Laita vuoka pakkaseen yöksi, tai vähintään muutamaksi tunniksi.
Kakun päällä on myös suklaakuorrute, minkä voi halutessaan jättää pois. Kuorrute on tehty näistä (raakakaakaojauhe, suola, kookosöljy ja hunaja). Omasta mielestäni kuorrute epäonnistui koostumukseltaan, joten siitä on tarkempaa reseptiä laita.

Appelsiini-suklaa raakakakku

Kakku oli todella makea. Joten jos vielä tulevaisuudessa teen tätä kakkua, vähennän makeutusta, esimerkiksi suklaakuorrutteeseen riittää kahden ruokalusikallisen sijasta yksi ruokalusikallinen hunajaa. 
Maistele tekovaiheessa, tuleeko appelsiinikerrokseen tarpeeksi appelsiinin makua, jos ei, lisää appelsiinia.
Pohjassa voit käyttää muitakin pähkinöitä, kuin cashew pähkinöitä.

Appelsiini-suklaa raakakakku

Tämä oli todella helppo ja nopea tehdä. Ainoa miinus tulee tuosta liian suuresta vuoasta.
Kokeilin myös ensimmäistä kertaa uutta blenderiämme, Wilfan Raw Fuelia.* Kyllä ajaa asiansa, suosittelen lämpimästi! Enää ei sauvasekoitin joutunut ylikuumentumisen vuoksi jäähylle, eikä tarvinnut rikkoa pikku smoothieblenderimme teriä. Raw Fuel ajoi pohjamassankin todella sileäksi.

Kurkista myös resepti Raakasuklaamoussekakkuun.

*tuotteet saatu

maanantai 14. marraskuuta 2016

Lapset keittiössä

Mä olen joskus niin kamalan saamaton joidenkin asioiden suhteen. Mulla on ollut luonnoksissa koneella aihe "Taaperoleivonta" marraskuusta 2014 lähtien. Eli noin kaksi vuotta on kuvat olleet odottamassa kirjoittajaansa, eihän siitä olekaan kuin melkein kaksi vuotta. Eikä silloista taaperoa enää voi taaperoksi kutsua, iso tyttö jo.

Mammalandian marraskuun kysymys kuuluu, leipominen lasten kanssa vai ilman?

Mun vastakysymys kuuluu, kuka pääsee edes leipomaan ilman lapsia? :D


On ihan sama, menenkö keittiöön leipomaan, valmistamaan lounasta, vai katsomaan kaappien sisältöä ostoslistaa varten, mun perässä kulkee aina kaksi haamua. Heti jos kaivan kaapista kulhon ja elintarvikkeet, ruokapöydän äärellä on jo kaksi innokasta apuria odottamassa. Tällä hetkellä hauskin juttu on tuo Wilfan spiraalileikkuri, johon vain työnnetään porkkanat ja kurkut sisään, ja nopean äännähdyksen tuloksena on spiraalin muotoisia vihanneksia.
Ennen, kun meillä käytettiin vielä sähkövatkainta, oli kiista, kenen sormet saavat olla lähimpänä nopeuden säädintä. Nykyään blenderin säätönupista käydään kiistaa.


Sotkuahan siitä syntyy, luonnollisestikin. Ruokaa on lattioilla ja pöydillä ja joskus seinilläkin. Mutta mun mielestä se kuuluu asiaan, eikä näin kahden sormiruokailleen lapsen äitinä sotkut kauhistuta. Ihaninta on nähdä, kun lapset saavat olla luovia. Kaikkein parasta on joulu, ja piparkakkujen ja joulutorttujen leipominen. Niistä kun voi tehdä millaisia mieli tekee, ja usein meillä onkin uunipelti täynnä jalkapallon muotoisia piparkakkuja. Lapset saavat itse päättää miten tekevät, ja millaisia heidän ruoistansa tulee. Mua harvoin otettiin lapsena mukaan ruoanlaittoon, ja sekös harmitti, joten sitä suuremmalla syyllä haluan omat lapset ottaa keittiössä mukaan touhuamaan. Ja miten tai mistä he oppivat, jos ei heitä mukaan ota?


Meillä siis aivan ehdottomasti on lapset mukana keittiössä. Mä kerron, jos ikinä sellainen päivä koittaa, että yksin saisin jotain ruokaa tehdä (not gonna happen). Mutta mua ei haittaa, lasten ilo on jaettu ilo. Ja katsokaa nyt, kuinka hellyyttäviä heidän smoothie bowlinsa olivat isänpäivänä <3


sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Smoothie Bowl

Mä olen jo pitkään katsellut erilaisia, kauniita ja herkullisen näköisiä smoothie bowleja. Kun jouduin jättämään maitorahkan, ei myöskään luovuuteni toiminut smoothie bowlin tekemiseen.

Eilen oli tämän dieetin viimeinen tankkauspäivä, ja samalla meidän isänpäiväbrunssi. Viikkoa etukäteen aloin suunnittelemaan menuuta, ja nyt oli maitorahkan himo niin iso, että oli pakko päästä itsekin tekemään bowleja! Nämähän voi tehdä vaikka mihin muuhunkin, kuin vain pelkkään maitorahkaan, esimerkiksi kauramaitoon, kookosmaitoon tai vaikka jogurttiin.


Smoothie Bowl

Smoothie


  • 700g Maitorahkaa
  • Jäisiä marjoja
  • Yksi appelsiini
  • Sokeritonta mustikkakeittoa loraus

Ohjeet:

Blendaa kaikki ainekset sekaisin blenderissä. Nesteenä voit käyttää joko sokeritonta mustikkakeittoa, tai vettä. Varmista, että smoothiesta ei tule liian löysää, eli lisää nestettä vain sen verran, että koostumus on rahkan ja smoothien välimuoto. 

Koristelu

Ohjeet:

Anna luovuutesi ohjata koristelua, tässä ei ole rajoja. Koristeluun voit käyttää vaikka ja mitä! Tuoreita hedelmiä, kuivattuja hedelmiä, tuoreita marjoja, kuivattuja marjoja, pähkinöitä, siemeniä, eri superfoodeja, mitä ikinä keksitkään!!

Smoothie Bowl

Yksi asia, mikä minua vaivaa, mitä en ymmärrä, on se, että ihmiset ripottelevat smoothie bowlien päälle chia siemeniä. Chia siementhän tulisivat liuoittaa ennen käyttöä nesteessä, eikä napostella sellaisenaan.

Smoothie Bowl


Smoothie on tehty meidän uudella Wilfan Raw Fuel blenderillä.*

*Tuotteet saatu blogin kautta.

torstai 10. marraskuuta 2016

Hunaja

Lusikallinen hunajaa päivässä.

Hunaja

Näin on minulle opetettu pienestä lapsesta lähtien, lusikallinen hunajaa päivässä pitää terveenä. Ja näin on eletty jo pitkän aikaa, ja koko perhe saa suun makeaksi pienestä hunaja lusikallisesta joka aamu.

Nimenomaan makeaksi, hunajahan on makeutusaine. Meidän kotona ei ole valkoista sokeria käytetty enää kuukausiin, ja leivonnaisissa makeuttajana toimii hunaja. Hunaja on valkoista sokeria makeampi, mutta kalorimäärältään pienempi. 

Miksi hunaja?

Se on täysin luonnontuote, siihen ei ole lisätty mitään, eikä mitään ole otettu pois.
Hunajan sisältämä glukoosioksidiaasi-entsyymi lieventää tulehduksia.
Hunaja sisältää antioksidantteja, joka tuhoaa mikrobeja.
Hunajan sisältämät prebiootit tasapainottaa suolistomikrobistoa.
Hunaja on myös antibakteerinen aine, jota voi käyttää haavojen hoitoon.

Arctic Warriors Hunaja

Me saatiin testiin kaksi pikku purkkia hunajaa Arctic Warriorsilta.

Ensimmäinen näistä on Puolustaja väinönputkihunaja. Väinönputki on antibakteerinen voimayrtti, joka vahvistaa vastustuskykyä. Pienen lusikallisen jälkeen suuhun jäi viileä ja freesi olo, tätä pieni lusikallinen joka aamu, luulisi flunssapöpöjen pysyvän kaukana.

Toinen näistä olikin omaan mieleen ja makuun hieman erikoisempi, ruusunjuuri-nokkoshunaja.
Pienestä lusikallisesta luvataan lisäpuhtia päivään, vatsaystävällistä energiaa. Tämän maku oli sen verran uusi, että tämä löytänee tiensä vihersmoothieisiin tai lämpimän veden ja sitruunan kanssa nautittuna.

Arctic Warriors Hunaja

Sen lisäksi, että hunaja on valkoista sokeria terveellisempi vaihtoehto, ja erittäin monikäyttöinen niin sisäisesti - kuin ulkoisestikin, hunaja tukee myös kotimaista ruoantuotantoa sekä kotimaista yrittäjyyttä.
Miettikää myös, kuinka iso vaikutus mehiläisillä on koko maailman ekosysteemille. Ne pölyttävät melkein 85% koko maailman kasvilajeista, eli ilman mehiläisiä todella monet kasvit kuolisivat, eivätkä pystyisi enää lisääntymään. 

Arctic Warriors Hunaja



Hunajapurkit saatu blogin kautta.

Yhteistyössä Arctic Warriors ja Mammalandia.

tiistai 8. marraskuuta 2016

Saako herkuista kieltäytyä?

Olimme joku aika sitten äitini ja hänen miesystävänsä luona viettämässä isoäitini syntymäpäivää. Meidät kutsuttiin kakkukahville, ja juuri ennen kotiovesta ulos astumista äitini soitti, että heillä on myös lämmin ruoka tarjolla. Mikä sähläys olikaan tuo päivä, kun piti ajoittaa ruokailuni siten, että selviän syömättä tuon reissun ajan, välipala ja päivällinen meni napaan puolentoista tunnin aikavälillä, ja iltapalan saisi kotona normaaliin iltapala aikaan.
Olin ensin edellisiltana pohtinut, että miten toimin tuon kakunsyönnin suhteen. Tuohon mennessä olin kai ollut kolme viikkoa ilman sokeria, joten kakkupalan myötä menisi sokerittomuuteni poikki. Jos kieltäytyisin, niin pahoittaisiko kakun tekijä mielensä, sekä itse syntymäpäiväsankari?
Jos söisin kakkupalan, joutuisinko jälleen sokerikierteeseen?
Jos söisin kakkupalan, viettäisinkö kotona koko illan herkutellen?


Onko ruoasta kohteliasta kieltäytyä? Missä tilanteissa se on hyväksyttävää?
Ymmärrän, että ruoka-aine allergikoilla on jatkuvasti kieltäydyttävä ruoasta. Mutta miten, kun olet itse valinnut oman polkusi, olet päättänyt olla ilman sokeria, tai olet dieetillä, tai tässä tapauksessa molemmat?
Minähän olen itse valinnut, että haluan kokeilla sokeritonta elämää. Ei kukaan muu puolestani ole tätä tietä valinnut. Miksi haluan kokeilla elää ilman sokeria? Huomasin syöväni herkkuja omasta mielestäni liikaa. Lohtusöin, juhlasöin ja söin vaan. Kun luin, mitä se sokeri on - bakteerien ruokaa, ja kun luin vielä enemmän, mitä sokeri tekee ihmisille, ja millaista ihmisten elämä on ollut ennen ja jälkeen sokerin, halusin kokeilla.

Miten sitten kävi isoäitini syntymäpäivillä?
Söin pasta-annoksesta jauhelihat päältä, mutten pastaa, sillä enää sinä päivänä ei ollut tilaa hiilareille. Pastat äkkiä salaa purkkiin ja käsilaukkuun :D
Ja kyllä, söin kakkupalan. Tällä hetkellä voisin sanoa olleeni ilman sokeria miltei kuusi viikkoa, mutta se yksi kakkupala nyt verottanee ajanlaskua tässä tilanteessa. Otin hillitysti yhden slaissin kermatäytekakkua, olihan se hyvää, mutta kyllä se pitää paikkansa, että makuaisti vahvistuu sokerittomuuden myötä, ja ei tehnyt mieli mättää koko loppu kakkua. Itseasiassa, edes illalla ei tehnyt mieli herkutella mitään. Voisin sanoa, että tämähän meni ihan nappiin. Päätin äitini luona, että mä en kuole siihen yhteen kakkupalaan, se ei tee mulle mitään kuollettavan pahaa. Vaikka en itse osta kotiini valkoista sokeria, enkä enää käytä valkoista sokeria (toivottavasti ainakaan), niin en kuole siihen, että joskus (todella harvoin) syön jonkun sokeriherkun jossain juhlissa.


Ja pakko todeta, että enpä olisi uskonut vanhemman koulukunnan ihmisten katsoneen minua yhtä ylpeänä, kuin itse, jos olisin kieltäytynyt kakkupalasta. En pahoittanut kenenkään mieltä, enkä itsekään potenut morkkista tästä asiasta. Eli kohtuus kaikessa, ja win-win.

Offilla on varmasti eri homma ruokien kanssa, silloin suhtaudutaan hieman rennommin, mutta nyt dieetillä huomaan kyllä pari kertaa ajautuneeni muiden isojen kysymysmerkkien eteen. Joidenkin on vaikea ymmärtää, että normaalivartaloinen, alle kuusikymmentä kiloinen nainen on "dieetillä". Varsinkin, kun dieetti ymmärretään yleensä laihduttamiseksi, ja tulee aina se sama kysymys eteen, "mistä sä muka laihdutat?". Kerta toisensa jälkeen yritän miettiä, miten mä aina selitän pähkinänkuoressa sen, että ajetaan rasvaprosenttia alas, höttöjä pois kropasta, ja haetaan kunnon kuntoa kroppaan. Tiedän, että olen varmasti monen mielestä ärsyttävä (varsinkin mieheni, joka kiroaa joka kerta, kun vahingossa tippuukin pala keltuaista kananmunan valkuaisten joukkoon, ja makrojakauma kaatuu siihen), kun olen niin tarkka ruokien suhteen. En käy ulkona syömässä tällä hetkellä, ja poistun kotoa vain ruoka-aikojen ulkopuolella. Kahvilassa metsästän aina sen sokerittomimman teen, ja jos sitä ei ole, vaihdan kahvilaa. Helpottaako tämä sitten kisavuotena, kun voin sanoa, että kisaan, ja minulla on syy käytökseeni? Onko se silloin hyväksyttävämpää kuin nyt?

maanantai 7. marraskuuta 2016

Lämmin lahja isälle

Joko siellä on isänpäivälahja valmiina? Ostaisiko tänä vuonna jotain pehmeää, lämmintä, käytännöllistä vai arkeen sopivaa? Vai kaikkea tätä?
Meidän perheen isä sai Crocsilta isänpäivälahjaksi ihanat kotitossut, jotka on jo ehditty koeajamaan.

Crocs Slipper Tohveli

Ja juuri sopiva ajankohta saada lämmikettä jalkoihin kotonakin. Ulkona on pakkasta, kova lumimyräkkä kolisuttaa ikkunoiden sälekaihtimia, ja vaikka patterit hohkaa täysillä, lattiat ovat silti viileät. Ja vielä flunssakausi - siihen on syytä varautua hyvin, pää ja jalat lämpimiksi!

Crocs Slipper Tohveli


Meillä isänpäivänä juhlitaan lasten isää, oman isäni kanssa isänpäivää en ole viettänyt yli kymmeneen vuoteen, olisiko noin tuhannen kilometrin välimatkalla tekemistä asiaan.
Tosin aikataulullisista syistä emme pääse juhlimaan isänpäivää sunnuntaina, mutta lauantai iltapäivä on pyhitetty isänpäivän juhlinnalle.

Crocs Slipper Tohveli

Koska poika ei vielä ymmärrä näiden juhlapäivien päälle, niin tyttö odottaa hänenkin edestään isänpäivää. Kerhossa on askarreltu jo lahja isälle, ja syyskuiselta Tukholman reissulta tarttui mukaan toinen pieni lahja. Ja onhan päivä minullekin odottamisen arvoinen, minulla on nimittäin tämän dieetin viimeinen tankkauspäivä! Perinteinen isänpäivän brunssi on meillä herkkuineen.

Crocs Slipper Tohveli

Mikäli pähkäilet vielä lahjan suhteen, nämä lämpimät Crocs Slipper tohvelit ehtii vielä käärimään pakettiin.
Tohvelit on myynnissä Crocs Store –myymälöissä (Helsinki, Vantaalla Flamingossa, Turussa Hansan ja Kuopiossa Matkuksen kauppakeskuksessa), Crocsin verkkokaupassa, sekä valituissa Intersportin myymälöissä kautta maan (mm. Itäkeskus, Puhos, Turku/Hansa, Raisio/Mylly, Oulu, Tampere, Savonlinna). Merkille uskolliseen tapaan tohvelit ovat erittäin kevyet, ja ihanan lämpimät, sain nimittäin itselleni näistä pinkit versiot. Mikä ihana tekosyy siis hemmotella omiakin jalkoja :)

Kengät saatu yhteistyön kautta.