keskiviikko 2. marraskuuta 2016

Hunger is the name of this game

Vuosia olen jossitellut, kuvitellut, unelmoinut, ja nyt on aika lopettaa turha jossittellu, ja tehdä haaveista totta - minäkin, muun massan mukana, lähden kisaamaan bikini fitnekseen.



Milloin?

Ajankohta on vielä auki. Monet ihmettelivät kuullessani kisapäätöksestäni, miksen lähde jo ensi vuonna kisaamaan. Tässä kropassa on niin paljon tehtävää, niin paljon rakennettavaa, että oma henkilökohtainen tavoite on vuonna 2018 tai 2019, jos olen silloin tyytyväinen kuntooni. Tämä on se, mitä haluan tehdä, ja vaikka lähden kokeilemaan, onko musta tähän lajiin, mä haluan olla paras versio itsestäni.

Mistä kaikki alkoi?

Muutama viikko sitten minulle esitettiin kysymys, että mistä innostukseni lajia kohtaan syntyi? Kaikki alkoi vuonna 2012, kun esikoislapseni täytti vuoden. Sarveiskalvooni on porautunut kuva, jossa pidän tytärtäni sylissä avaamassa lahjapakettiaan. Käteni ovat pelkkää luuta ja nahkaa, ja paino oli tuolloin  45 kiloa. Kuvan nähdessäni heräsin itsekin siihen, että nyt täytyy asialle tehdä jotain. Aloin käymään salilla ja jumppailin kotona. Tuloksia alkoi tulemaan kivaa vauhtia. Vuonna 2013 tyttäreni täyttäessä kaksi, tein päätöksen, että lähden 2014 tai 2015 kisaamaan. Muutama kuukausi tämän jälkeen terveys alkoi reistailla, ja jouduin noin yhdeksän kuukauden vuodelepoon - odotin toista lasta, ja raskaus todella mataline verenpaineineen ajoi minut vuodelepoon ja välillä nesteytykseen. Silloin ei ollut varaa jossitella, silloin oli päätettävä, että kärsitään raskaus sängyn pohjalla, ja aloitetaan jälleen, kun kroppa on valmis lapsen syntymän jälkeen. 2014 marraskuussa poika syntyi, ja lähdinkin ensimmäiselle kävelylenkille, kun sektiosta oli kulunut noin viikko. Lähdin hyvää vauhtia jumppailemaan, ja käymään salilla. Noin vuosi sitten huomattiin, että vatsalihasten erkauma ei vain ota parantuakseen, ja selästäkin löydettiin epäergonomia, jonka erkauma oli aiheuttanut. Koko tämän vuoden talvi ja kevät meni himmaillessa, ja nyt ollaan jo jonkin aikaa oltu back in business.

Tämä on ollut mulle elämäntapa jo vuosia, ainoa, mikä tässä tulee muuttumaan, on se, että sanon ääneen tavoitteeni. Ja tavoitteita on oltava, se kasvattaa motivaatiota. Nälkä kasvaa syödessä, ja halu ja palo tehdä tätä hommaa kasvaa päivä päivältä, treeni treeniltä.

Mitä nyt?

Tällä hetkellä on tosiaan dieetti päällä, joka kestää marraskuun loppuun asti. Hassu ajankohta, tiedän, mutta aloittaessani Jasminin kanssa valmennusprojektiamme, en ollut vielä 100% varma kisapäätöksestäni. 1.12 alkaa minulla off season, jolloin lähetään rakentamaan sitä lihasta jälleen. Ensi keväänä mennään oikeassa syklissä diettaamaan.
Mihin tiimiin olen menossa, sitä en vielä tiedä. Kuka tulee olemaan valmentajani, sitäkään en vielä tiedä. Tiedän vain, että tämä tulee olemaan henkisesti rankka homma mulle. Olen kohta puoli vuotta ollut Jasminin valmennettava, on vaikea löytää ketään hänen tasoistaan. Kaksi valmentajaa olen tavannut, ja kaikella kunnioituksella, ei kumpikaan löydä tietänsä Jasminin tasolle. Tämä nainen on vain niin puhdasta kultaa. En olisi ikinä, en ikimaailmassakaan uskaltanut lähteä haaveilemaan jälleen kisalavoista ilman tätä naista. Oli kello aamulla kuusi, tai illalla yksitoista, niin whatsappiin vastataan kyllä. Oli flunssa, mieli maassa tai hirveä nälkä, ne kiukuttelut kuunnellaan, ja tsempataan nousemaan itsesäälin pohjamudista ylös. Jasmin on todella kultainen, mutta tämä kultaisuus ei näy hänen treeniohjelmissaan - ne on nimittäin ihan tappoa. Sieltä salilta ei lähdetä ilman tuskanhikeä tai irvistävää naamaa kotiin. Kotonakin ähkitään ja puhkitaan, jotta tuloksia saavutetaan. Onneksi on mahdollisuus myös olla Jasminin valmennettavana kisavuoteen asti, ja silloin vasta lähtee kisavalmentajan kanssa viilaamaan kisakunto vimpan päälle.

Helppoahan tämä ei tule olemaan, mutta onneksi minua ei ole aivan helpoimmalla päästetty viime vuosina. On tässä jo takaraivoon hiipinyt ajatus, jos muuttaisi takaisin kotipaikkakunnalle, jossa on tukiverkosto lähellä, jolloin pääsisi täysillä keskittymään tähän projektiin. Mutta onneksi tässä on vielä aikaa saada kaikki palaset loksahtamaan paikoilleen.

Kun on tarpeeksi intohimoa, halua, paloa jotain asiaa kohtaan, tehdään unelmista totta.


Olin viikonloppuna niin onnesta soikeana, kun isoäitini oli kutonut minulle uudet villasukat, ja ostin todella tyttömäisen uuden treenipäiväkirjan itselleni. Pienet asiat <3

Nyt on muuten Jasminilla tarjouksessa kolmen kuukauden etävalmennuspaketti. Räätälöidyt ohjelmat asiakkaan tavoitteisiin, ohjelmien muokkaukset ja päivitykset valmennuksen kestosta riippuen, tarvittavat lisät (aerobinen, liikkuvuus jne.), sekä ohjaus ja konsultointi sähköpostitse koko valmennuksen ajan. Hinta on 97€/kk, ja koodi on marras-joulutarjous, tilauslomake löytyy TÄÄLTÄ.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! :)