sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Feeling alive again

Mikä ihanin sunnuntai aamu. Ensimmäinen aamu puoleentoista viikkoon, kun herään, kuten normaali ihminen. Nyt pysyy ruoat sisässä, ei lähde taju jokaisella kävely yrityksellä, ja olo on suht ok - mä olen taas hengissä. 
Aivan älyttömät yhdeksän päivää takana. Olo oli taukoamatta, kuin pahimman luokan noro virusta kärsiessä. Yhdeksän päivän aikana pystyin syömään vain kylmää appelsiinia ja hapankorppuja suolalla. Vettä en pystynyt juomaan laisinkaan, enkä oikein muitakaan nesteitä. Kaikki tuli ulos nopeammin kuin pääsi sisälle. Jo valmiiksi alhainen verenpaine näki varmaan alhaisimpia lukuja ikinä. Tästä johtuen kävelykin teki tiukkaa, ja istuminen - päässä heitti koko ajan. Nyt on vielä varmuuden vuoksi kunnon kipulääkkeet päällä, etten vahingossakaan pääse kärsimään kivuista. Mutta kyllä tässä voiton puolella ollaan!


Pääkoppa olisi jo ensimmäisenä juoksemassa salille treenaamaan, mutta jos nyt ensin yritetään saada edes pää pysymään ylhäällä :D 
Tänään annoin itselleni luvan syödä ihan mitä vaan. Mä selvisin hengissä, välillä oikeasti tuntui, etten selviä. Mutta selvisin, ja tänään sain palkintona tästä koettelemuksesta laskiaispullan, ja oikein kunnon kermavaahdlla ja hillolla! 
Tuon koettelemuksen aikana sitä heräsi ja avasi silmät kunnolla monenkin eri asian suhteen. Tulen näistä kirjoittelemaan pian lisää. Mutta niinhän se on, kun käy siellä pohjalla, niin osaa arvostaa taas enemmän sitä, mitä on.

Ihanaa laskiaista!!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! :)