sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

28 weeks out

Välidieetin loppu


Oi kyllä, välidieetti on nyt virallisesti loppu, ja lisäruoasta on nautittu nyt kolmen päivän ajan. Tarviiko tässä muuta sanoa, kuin että what a feeeliiiing? 😄


Eilen piti olla posetreenit pitkästä aikaa, mutta meidän poseopettaja oli sairastunut, joten ne peruttiin. Nyt täytyy tosissaan alkaa kerran viikossa harjoittelemaan vaikka kotona noita poseja. Instagrammissa pyörii usein fitness -tileillä niitä quoteja, että ihmiset luulee treenaamisen olevan vaikeaa, vaikka oikeasti se on se syöminen. Mä taas sanoisin, että treenit menee hyvin, kun itse panostaa niihin, se syöminenkin menee hyvin, mutta ne POSET. Mä olen vielä luonnostani niin jäykkä ja yleisön edessä ujo, että saa nähdä mitä tästä tulee. Ei auta kuin korkkarit jalkaan ja practise practise!


Paino mulla oli 55,6 kg , kun perjantaina poistuttiin dieetiltä. Saa nähdä miten se nousee, toivottavasti ei ihan dramaattisesti, mutta vitsit että mä olen fiiliksissä siitä, että pääsee rakentamaan näitä minilihaksia! Mun syömisiä vähän rajoittaa tällä hetkellä myös epäilys suolistosairaudesta, mutta vaivannäöllä ja ajatustyöllä nekin saa rullaamaan. Tulen kirjoittamaan tästä itse suolistosairausepäilystä sitten, kun on taas vaihteeksi ravattu lääkäreissä ja tutkimuksissa, ja on edes jotain muuta antaa, kuin pelkkä epäilys. Sen verran voin sanoa, että mun kahden vuoden vatsaturvotukset on pienentyneet, ja kivut vähentyneet, kun alkoi Fodmappailemaan. Mutta, tästä lisää myöhemmin! :)


Mä tiedän tasan tarkkaan, mikä on mun offin heikkous, ja se löytyy pääkopasta. Mä nimittäin tiedän, että osaan suuttua sille raudalle salilla kunnolla, joten siinä ei ole ongelmaa. Mutta se, että osaisi rentoutua niiden syömisten suhteen. Mulle tulee valmentajalta aina valmiit ruokavaliot makroineen, mutta ainoa, mitä niistä katson on ne makrot. Mä tulisin hulluksi, jos söisin samaa ruokaa päivästä toiseen, sillä menolla ei kyllä lavoille pääsisi. Vaihtelevuus ruoissa on se, mikä on parasta tässä. Ja kun oppisi nyt sen rentouden vielä, ei yksi herkku tapa. Ja kun ollaan kasvukaudella, niin projekti ei todellakaan kaadu siihen, jos joskus viikonloppuna nappaan pari suklaapalaa. Mutta tämä on sitä työstämistä. Ja tässä on aikaa, saan nyt syödä hyvin varmaan toukokuun loppuun asti, joten nautitaan täysillä näistä kuukausista. 
Ensi viikolla onkin sitten taas valkun tapaaminen! 


Ihanaa sunnuntaita 👄


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! :)