perjantai 12. toukokuuta 2017

Kisapäätöksen lykkääminen

Toukokuu tuli, päivällishiilarit lähti, mutta minun kisaviikkojeni laskeminen loppui. Lähti hiilarit, ja lähti jotain muutakin - nimittäin kisapäätös. En siis tule kisaamaan nyt syksyllä, kuten alkuperäinen suunnitelma oli.


Kyllä mua harmittaa aivan sairaan paljon. Se duuni, mitä tein, että tähän pisteeseen pääsin. Alkoi jo kisadieettiin valmistautuminen, ja kesä- heinäkuussa olisi alkanut itse kisadieetti. Mun sydäntä repii katsoa joka päivä seinäkalenteria, ja nähdä siitä kirjoittamani TJ viikot syyskuun karsintoihin.

Kaikki meni hyvin ja suunnitellusti. Monen kuukauden välidieetti vedettiin kunnialla ilman yhtäkään repsahdusta. Painossa päästiin alimmillaan 53-54 kiloon, eli ihan muutaman kilon päähän kisapainosta. Maalis- ja huhtikuun sain nauttia ruoasta, kalorit oli yli 1900, ja painokin seurasi ylöspäin. Huhtikuun lopussa paino oli 58, ja toukokuun alusta vedettiin päivällishiilarit pois, parisataa kaloria pois, eli kisadieettiin valmistautumista.
Itsehän tiesin jo ennen toukokuuta, että en pääse tänä vuonna kisaamaan, joten ruokavalio viilattiin tähän muottiin nyt kesän ajaksi.


Syy kisapäätöksen siirtämiseen on tukiverkoston puuttuminen. Tästä olen muussa kontekstissa kirjoittanut aiemmin, mutta kahden pienen lapsen kotiäitinä on hankala saada vähintään neljä kertaa viikossa joku heitä hoitamaan. Pakollisen neljän salitreenin päälle kuukausittaiset valmentajan tapaamiset, posetreenit ym. menot, niin ei tule onnistumaan.
Lapsiparkillisia kuntosaleja on, ja niissähän mekin aikoinaan käytiin, mutta toinen lapsista ei viihdy lapsiparkissa, niin ei mun sydän kestä viedä toista sinne huutamaan naama punasena sen takia, että äiti pääsee treenaamaan.


On tässä jo muutaman viikon ajan tätä asiaa sulateltu, ja jonkinnäköiset tavoitteet on tuolla pään sisällä rakennettu. Nyt pidän taukoa kisavalmennuksesta touko-, kesä- ja heinäkuun. Elokuussa pääsen treenaamaan, lasten harrastusten ja eskarin aikana, joten silloin palaan takaisin kisavalmennukseen.
Valmentajan kanssa oli puhetta, että koska millään kolmen kuukauden pikku kotijumpalla ei kisakuntoon päästä, niin siirretään kisat ensi keväälle, eli kevät 2018 on nyt tavoitteena. Siinä mielessä helpotus, koska haluaisin ensimmäiset kisani kisata beginnersissä, niin nyt mä sinne pääsen.
Ja onpahan tässä aikaa rakentaa enemmän tätä ruhoa, aina voi olla parempi kuin nyt.


4 kommenttia:

  1. Mites tommosessa haastavassa treenissä, eikö isä vois välillä hoitaa lapsia?:) vai onko teillä joku vuoro..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lasten isä käy omien aikataulujensa puitteissa näkemässä lapsia, ja näiden varassa on munkin treeni aikataulut, ja nyt ei kisaamaan päästä yhdellä viikottaisella kuntosalitreenillä :)

      Poista

Kiitos kommentistasi! :)